Aluekehityksen laaja tilannekuva 2020 päivitetty – kärkijoukossa ja kuntien sijoituksissa ei isoja muutoksia

MDI on päivittänyt aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin (AKI), joka summaa kuntien kehitystä viimeisimpien tilastojen valossa ja vertaa kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku.

Aluekehitysindeksin kärki on pysynyt vuoden 2019 indeksiin verrattuna hyvin muuttumattomana. Kärkikuusikkona ovat edelleen Espoo, Sipoo, Pirkkala, Tuusula, Vantaa sekä Helsinki. Kuusikossa Pirkkala on kohentanut sijoitustaan. Kärkisijoilla on kaikkineen yliedustettuina Helsingin, Tampereen ja Turun seudun kunnat. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa top 10 on säilynyt järjestykseltään muuttumattomana. Sen sijaan seuraavassa kokoluokassa nousijoita ovat Joensuu ja Salo. Kaikkineen suurimmat nousijat ja pistemääräänsä kohottaneet kunnat löytyvät väkiluvultaan pienempien ja harvemmin asuttujen kuntien joukosta. Useissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien kunnissa pistemäärien kehitys on ollut maakunnittain suhteellisesti tarkasteltuna kaikkein vahvinta. 

Aluekehityksen indeksissä ja tarkastelluissa tilastoissa ei näy kuitenkaan vielä koronan vaikutukset pistemääriin, sillä julkaistut viimeisimmät vuositiedot eivät kata vielä vuotta 2020.

Kuntien aluekehityksen kokonaispisteet (0-1700p) ja pisteiden hajontakuvio muuttujittain.

 

Rakenteet ja asenteet hidastavat naisten tietotyön kehitystä maaseudulla

Naisten tietotyö Suomessa keskittyy hyvin vahvasti kaupunkialueille. Maaseudulla koulutuksen toimialan merkitys naisten tietotyössä on korostunut huomattavasti, mutta samalla koulutuksen keskittäminen vähentää työpaikkoja. Naisten tietotyön edistäminen maaseudulla vaatii maaseudun työpaikkarakenteen kehittämistä, työurien haasteisiin pureutumista sekä naiserityisten kysymysten tunnistamista, todetaan 17.6.2022 julkistettavissa UUTTU-hankkeen tuloksissa. Tutkimushankkeessa kartoitettiin uuden työn mahdollisuuksia edistäviä ja jarruttavia tekijöitä maaseudulla naisten näkökulmasta.

Lue lisää Rakenteet ja asenteet hidastavat naisten tietotyön kehitystä maaseudulla