Selvitys kokoaa yhteen tietoa alueiden maahanmuuttostrategioista

Suomessa ei ole ollut saatavilla valtakunnallisesti kattavaa tietoa siitä, millaisia ovat maakunnalliset maahanmuuttostrategiat. MDI:n laatima, työ- ja elinkeinoministeriön tilaama ja Sitran rahoittama selvitys luo kokonaiskuvaa alueiden tämänhetkisestä koulutus- ja työperäisestä maahanmuuttopoliittisesta ajattelusta ja valmistautumisesta.

MDI selvitti maakunnallisten maahanmuuttostrategioiden kokonaiskuvassa: 1) onko maakunnissa määritelty maahanmuuttopoliittisia linjauksia ja millä tarkkuudella, 2) miten maahanmuuttopolitiikka on linkitetty muuhun maakunnalliseen strategiseen kehittämistyöhön sekä 3) miten koulutus- ja työperäinen maahanmuutto on nivottu osaksi erilaisia elinvoimastrategioita tai muita suunnitelmia. Selvityksen tavoitteena on tukea alueilla käytävää keskustelua osaajien riittävyydestä ja työ- ja koulutusperäisestä maahanmuutosta sekä nostaa esiin alueilla eri tavoin näyttäytyvää varautumista osaajapulaan.

Tarve yhteistyön tiivistämiselle ja pitkäjänteisemmälle työlle

Selvityksen mukaan noin puolessa maakunnista oli laadittu tai on laadinnassa maakunnallinen maahanmuutto-ohjelma, ja lakisääteisiä kotouttamisohjelmia on tehty kuntatasoisten lisäksi seutukunnallisesti ja maakunnallisesti. Alueet ovat strategioissaan ja suunnitelmissaan varautuneet eri tavoin maahanmuuttoon. Vaikka valtakunnallisia linjauksia on tehty erityisesti koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen, maakunta- ja kuntatasolla pidetään tärkeänä kaikkien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kouluttautumisen ja työllistymisen tukemista.

Selvityksessä esitetään kaikkiaan kahdeksan kehittämistoimenpidettä vahvistamaan alueellista strategiatyötä. Alueellisen maahanmuuttoa edistävän toiminnan kehittämiseksi tarvitaan yhteistyön tiivistämistä kaikkien toimijoiden, etenkin oppilaitosten ja työnantajien kanssa. Maahanmuuttoa edistävässä toiminnassa on haasteena saada toteutettua käytännön tason toimenpiteitä. Tarvetta on tehdä työtä entistä pitkäjänteisemmin ja ryhtyä kehittämään rahoitusmalleja, sen sijaan että työtä tehdään eri sektoreilta tulevien hankerahoitusten avulla. Selvitys tuo vahvasti esiin, että keskustelulle ja systemaattiselle työlle työperäisen maahanmuuton edistämisessä on tarvetta tulevaisuudessakin.

Selvitys toteutettiin erilaisia laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten sisällönanalyysiä, ryhmähaastatteluita, työpajatyöskentelyä ja sähköistä kyselyä, hyödyntäen. Selvityksessä haastateltiin suoraan ELY-keskusten, TE-toimistojen ja kuntien asiantuntijoilta heidän näkemyksiään alueellisesta strategiatyöstä. Laadullista aineistoa tuettiin saatavilla olevalla tilastotiedolla koskien erityisesti alueiden välisiä eroja työ- ja koulutusperäisessä maahanmuutossa lähihistoriassa, nykyhetkessä sekä tulevaisuudessa.

Lue lisää

Selvitys alueellisista maahanmuuttostrategioista
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote

MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

MDI toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoululle selvityksen, jossa muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva liikuntaneuvonnan lähettämisen, kirjaamisen ja seurannan käytännöistä. Selvityksen mukaan liikuntaneuvonnan käytännöt vaihtelevat alueittain, ja palvelun kehittäminen edellyttää yhtenäisempiä toimintamalleja sekä parempaa tiedon hyödyntämistä.

Lue lisää MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.