Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Iisalmen keskustakehittäjät opintomatkalla pohjalaismaakunnissa Blogi: Iisalmen keskustakehittäjät opintomatkalla pohjalaismaakunnissa 23.10.2020 Aleksi Koivisto Kirjoittajan muut artikkelit Saimme syyskuun lopussa vieraaksi Iisalmen kaupunkialueen kehittämisyhdistys Iiden ry:n opintomatkaryhmän, joka oli kiinnostunut erityisesti erilaisten suomalaisten seutukaupunkien malleista suunnitella ja toteuttaa kaupunkimaisia keskustoja. MDI suunnitteli ja järjesti kaksipäiväisen opintomatkan, jonka aikana vierailimme ryhmän kanssa neljän pohjalaiskaupungin kohteissa ja tutustuimme pohjalaiseen tekemisen meininkiin. Opintomatkan runkoa ja vierailukaupunkeja suunniteltiin jo keväälle 2020, mutta koronaviruksen takia jouduimme siirtämään ajankohtaa. Lopulta saimme ajankohdan loksahtamaan, ja pääsimme suunnittelemaan opintomatkaa. Opintomatkan tavoitteina oli kartoittaa ideoita, nähdä innovaatioita ja saada syötettä, kuinka toria, kaupunkikeskustoja ja yhteisöllisyyteen kannustavia kaupunkialueita on muualla tehty. Opintomatkan aikana saimme monenlaisia kokemuksia ja tarinoita keskustan elävöittämisestä eri paikkakunnilla tehtyjen toimenpiteiden kautta. Kuulimme lisää kehittämisprosesseista ja opimme, kuinka kehittämistoimenpiteitä on viety Pohjanmaalla läpi. Kävelykierros ja ketteriä ratkaisuja keskustassa Opintomatkamme alkoi Pietarsaaresta, jossa kävimme lounaalla Musikcafe After Eight -ravintolassa. Saimme kuulla, miten After Eight toteuttaa nuorisotyötä ja järjestää nuorten työpajatoimintaa Pietarsaaressa. Monikäyttöiset tilat keräävät päivisin lounastajia ja iltaisin nuoria tiloihinsa. Sisustus, ilme ja tyyli olivat kuin tanskalaisesta sisustuslehdestä. Pietarsaaren historiaa henkivä keskusta sykähdytti. Kuva: Aleksi Koivisto. Pietarsaaren historiallisessa keskustassa saimme nauttia opastetusta kävelykierroksesta, jonka meille veti keskustakehittäjä Ida-Marie Jungell Pietarsaaren Cityryhmästä. Ida-Marie esitteli meille pietarsaarelaisia rakennuksia, puistoja, rakennuksia ja toriympäristöjä. Pietarsaaren keskustassa korona-aikaan keksittiin tuoda yhdelle torille yhteiset pöydät ja tuolit käyttöön – näin kaupunkilaiset voivat kerääntyä take away-lounaita syömään lounastunneilla. Lisäksi Pietarsaaressa muutamalla ravintolalla oli hyvin vähän asiakaspaikkoja sisällä, ja he saivat laajentaa terassejaan parkkipaikoille asti. Kaupunki teki nopeita ja ketteriä ratkaisuja tukeakseen yrittäjiä korona-kevään keskellä. Kulttuuria, elinvoimaa ja yrittäjyyttä Etelä-Pohjanmaalla Pietarsaaresta matka jatkui minibussillamme Etelä-Pohjanmaan puolelle Lapualle, jossa Lapuan kaupungin elinkeinojohtaja Jouko Vuolle ja lapualainen kuntapoliitikko ja kulttuurivaikuttaja Kai Pöntinen olivat meitä vastassa. He esittelivät meille Lapun keskustan Vanhaa Paukkua, jossa vanhoista tehdas- ja teollisuusrakennuksista on uudistettu kulttuuri- ja yrityskeskus Lapuanjoen rannalle, aivan Lapuan keskustaan. Vahvan pk-yrittäjyyden Lapua on rakentanut elinvoimaansa ja keskustaansa vahvasti omaan historiaansa nojaten; tästä saimme kuulla hienoja tarinoita ja esimerkkejä. Teimme kävelykierroksen Lapuan keskustaan ja tutustuimme Lapuan toriympäristöihin. Lapualta hurautettiin lakeuden maakuntakeskukseen. Seinäjoki kehittyy kuin raketti, ja avaruuden pääkaupungissa heitimme tavarat hotellille ja lähdimme opastetulle kävelykierrokselle tutustumaan Seinäjoen komiaan uuteen toriin. Into Seinäjoen keskustakehittäjä Niina Koskipalo veti meille kävelykierroksen Seinäjoen kaduilla ja saimme paljon tietoa meneillään olevista ja tulevista hankkeista, joilla Seinäjoki uudistuu. Seinäjoen uusi tori on viime vuosina kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Kuva: Aleksi Koivisto. Seuraavana aamuna saimme aamiaisella kuulla loistavan majapaikkamme Hotelli Alman yritystarinan, minkä jälkeen suuntasimme Seinäjoen uusimman kaupunginosan porteista sisälle. Saavuimme Törnävän sairaalan tiluksille Piirille, josta on kehittymässä Seinäjoen uusin ja trendikkäin asuinalue. Hanke on eteläpohjalaisten Karhujen perheyrityksen vetämä projekti, jossa kaupunki on kumppanina. Hankkeen johtaja Johannes Karhu esitteli meille Törnävän sairaala-aluetta, johon on jo saatu uutta yritystoimintaa. Piirin tavoitteena on olla “ainutlaatuisesta ympäristöstä, historiasta ja tarinoista täydentyvä kokonaisuus, joka sykkii mielenrauhaa, inspiraatiota ja uutta energiaa.” Kävelykierros alueella oli vaikuttava, ja aloitusvaiheessa oleva alueprojekti laittoi ryhmämme mielikuvituksen laukkaamaan, mitä kaikkea tälle hienolle alueelle voitaisiinkaan jatkossa saada. Piirin alueen leipomosta nappasimme saaristoleipiä tuliaisiksi ja jatkoimme matkaamme vielä Kurikkaan. Kuva: Aleksi Koivisto. Maaseutukaupunki sitouttaa nuoria Kurikan kampuksella on yksi Suomen uusimmista ja moderneimmista koulurakennuksista. Kurikan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko otti ryhmämme vastaan ja esitteli meille kurikkalaisten opiskelijoiden kanssa Kurikan upeaa kampusta. Apulaiskaupunginjohtajalta kuulimme Kurikan tavoitteista, joilla nuoria sitoutetaan paikkakunnalle ja kuinka yrittäjyyskasvatus alkaa jo nuorena. Saimme opastetun kierroksen Kurikan torilla, tutustuimme uusiin Kurikan keskustan liikenneratkaisuihin, ja vähän pääsimme jo kurkkaamaan hiihtäjälegenda Juha Miedon patsasta, joka paljastettaisiin ylihuomenna koko kansalle. Kurikassa söimme vielä lounaan Wanhalla Asemalla, ja oli aika iisalmelaisten lähteä kotimatkalle mukanaan ajatuksia, ideoita ja pohjalaista tekemisen meininkiä! Opintomatkailu antaa ajatuksia oman alueen kehittämiseen MDI suunnitteli opintomatkan ohjelman ja etsi tilaajalle kohteita, joista löytyy onnistumisia, epäonnistumisia, hienoja käytänteitä ja erilaisia kehityskohteita, joihin olisi mielenkiintoista tutustua. Kaikissa vierailukohteissa meitä kiinnosti, millaisia avainhenkilöitä on ollut mukana keskusta- ja asuinalueen kehittämisessä, millaisia yhteistyöfoorumeita kehittämisen taustalla on ja millaisia organisaatio- ja kumppanirakenteita on onnistuttu luomaan. Kaksi päivää meni vauhdilla keskusta- ja toritoiminnan kehittämistoimenpiteiden parissa. Kotiinviemiseksi saimme tarinoita ja kokemuksia siitä, miten näitä projekteja on johdettu ja miten vaikuttavia kehittämistoimenpiteet ovat olleet eri kaupungeissa. PS. Järjestämme tilausryhmille ja organisaatioille aluekehittämisen opintomatkoja Suomessa. Ota yhteyttä Aleksiin (p. 040 686 2604) ja pyydä tarjous opintomatkasta teille talveksi tai kevääksi 2021! aluekehittäminen opintomatka pohjanmaa Kysy lisää Aleksi Koivisto Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa
Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa Blogi 7.10.2025 Vera Järvenreuna Mitä jos suomalaisia olisi kahdeksan miljoonaa vuonna 2050? Tätä olemme pohtineet Sitran rahoittamassa hankkeessa niin koko Suomen kuin kuntien talouden kasvun näkökulmasta. Yksi hankkeen tarkastelu-ulottuvuuksista on muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen. Lue lisää Kahdeksan miljoonaa suomalaista ilmastokriisissä ja kestävyysmurroksessa