Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä 

Kuva: Tapio Haaja / Unsplash.

Asuinpaikka on elämäntapavalinta

Veto- ja pitovoima ei rakennu vain toimeentulosta ja asumisesta, vaan myös siitä, millaisia elämänpolkuja ja arjen elämisen tapoja paikka tekee mahdolliseksi. Jollekin ratkaisevaa voivat olla luonto, ulkoilumahdollisuudet, harrastusmahdollisuudet tai elävä kulttuurielämä, toiselle taas omat yhteisöt. Tutkimuksissa onkin havaittu, että mm. maahanmuuttajien ja maaseudulle asettuvien kohdalla paikalliset elämäntapamahdollisuudet voivat toimia omana vetovoima- ja pitovoimatekijänään.

Kuuluminen paikkaan ja yhteisöön syntyy vapaa-ajalla

Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon. Tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että yhteisöllisyyden tunne, keskinäinen tuki ja se, että ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja tunnetuksi, vaikuttavat haluun jäädä. Vapaa-ajan, kulttuurin ja harrastusten merkitys liittyy juuri tähän: ne tuovat ihmisiä toistuvasti yhteen matalalla kynnyksellä ja yhteisen tekemisen äärelle. Näin syntyy arjen sosiaalista liimaa, joka vahvistaa kuulumisen tunnetta ja voi tehdä paikasta sellaisen, jossa haluaa rakentaa elämäänsä pidempäänkin.

Yksinäisyys ja tyytymättömyys irrottavat

Vierauden kokemus, yksinäisyys ja yleinen tyytymättömyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Oma osansa on hyväksytyksi ja nähdyksi tulemisella. Kieli, kulttuuri ja uskonto vaikuttavat muuttopäätöksiin, samoin kokemus siitä, ettei tunne kuuluvansa tai edes tulevansa hyväksytyksi paikan valtakulttuurin piirissä. Isommat kaupungit tarjoavat usein laajemman mahdollisuuden oman viiteryhmän löytymiseen tai mahdollisuuteen elää omalla tavallaan muiden keskellä. Esimerkiksi sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisen suuntautumisen tiedetään vaikuttavan myös muuttopäätöksiin.

Vapaa-aika kiinnittää ja kotouttaa

Erityisesti uusille asukkaille liikunta, harrastukset ja muu vapaa-ajan toiminta voivat olla tärkeitä väyliä päästä osaksi paikallista yhteisöä. Ne tarjoavat luontevia ja matalan kynnyksen tilanteita tutustua muihin, harjoitella kieltä ja rakentaa uusia sosiaalisia verkostoja. Näin vapaa-ajan ympäristöt eivät ainoastaan lisää viihtyvyyttä, vaan tekevät alueelle asettumisesta käytännössä helpompaa. Pitkäaikainen jääminen ei siis riipu vain siitä, houkutteleeko paikka, vaan myös siitä, auttaako se uusia tulijoita löytämään paikkansa yhteisössä.

Miten syntyy paikka, johon kuulua?

Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Monessa tapauksessa valinta on selvä: suuren kaupungin monipuolinen ja erilaisille ihmisille erilaisia tarttumapintoja tarjoava runsaus tai harvaan asutun maaseudun ydinarvot puhuttelevat erilaisia muuttajia. Mutta kaiken ydin on kuitenkin kuunnella. Pitovoiman salaisuus selviää vain kysymällä ja kuuntelemalla ihmisiä, joista halutaan pitää kiinni.