Etusivu Ajankohtaista Blogi Turvallisuus arvioidaan kuntakyselyssä vahvimmaksi pehmeäksi elinvoimatekijäksi Turvallisuus arvioidaan kuntakyselyssä vahvimmaksi pehmeäksi elinvoimatekijäksi 10.2.2025 Anna Vainio Kirjoittajan muut artikkelit Kahdessa viimeisessä kuntakyselyssä olemme pyytäneet kyselyyn vastanneita arvioimaan kouluarvosana-asteikolla niin sanottujen pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumista omassa kunnassa. Pehmeiden elinvoimatekijöiden on todettu vaikuttavan kunnan houkuttelevuuteen asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille. Pehmeät elinvoimatekijät liittyvät usein yhteisöllisyyteen, viihtyvyyteen ja kunnan imagoon. Kuva: Christopher Luther / Unsplash. Kuntakyselyssä tiedustelluista pehmeistä elinvoimatekijöistä vastaajat ovat arvioineet turvallisuuden toteutuneen parhaiten omassa kunnassaan sekä tuoreimmassa että sitä edeltävässä kyselyssä. Oman kunnan turvallisuuden katsottiin hieman vahvistuneen vuonna 2024 edeltävään vuoteen verrattuna. Yli kahdeksan keskiarvoon ovat yltäneet pehmeistä elinvoimatekijöistä myös elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa sekä kunnan maine, jotka ovat niin ikään saaneet edeltävää vuotta hivenen paremmat arviot tuoreessa kuntakyselyssä. Keskiarvoltaan 7,5 tienoille ovat kuntakyselyissä sijoittuneet yhteisöllisyys kunnassa, kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri sekä kunnan päätöksentekokulttuuri. Näistä kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen on arvioitu hieman korkeammalle vuoden 2024 kuin vuoden 2023 kyselyssä. Muiden kolmen pehmeän elinvoimatekijän katsotaan sen sijaan toteutuneen edeltävää vuotta heikommin omassa kunnassa. Arvio kunnassa vallitsevasta keskusteluilmapiiristä on heikentynyt eniten. Oheisessa taulukossa on esitetty keskiarvot pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumiselle omassa kunnassa vuosien 2023 ja 2024 kuntakyselyissä. Taulukko 1. Pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuminen omassa kunnassa kouluarvosana-asteikolla MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä vuosina 2023–2024. Vuosi Kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri Kunnan päätöksentekokulttuuri Yhteisöllisyys kunnassa Kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa Turvallisuus kunnassa Kunnan maine 2024 7,47 7,46 7,57 7,54 8,34 8,66 8,07 2023 7,59 7,54 7,58 7,51 8,33 8,62 8,03 Pehmeät elinvoimatekijät arvioidaan vahvimmiksi Satakunnassa Maakunnista pehmeiden elinvoimatekijöiden on arvioitu vuonna 2024 toteutuneen kokonaisuutena parhaiten Satakunnassa ja sen jälkeen Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Heikoiten pehmeät elinvoimatekijät kokonaisuutena ovat toteutuneet Kymenlaakson kunnissa. Satakunta on kärjessä niin kunnassa vallitsevan keskusteluilmapiirin, kunnan päätöksentekokulttuurin, kuntalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kunnassa vallitsevan elämänlaadun ja viihtyvyyden osalta. Etelä-Savon vastaajat ovat antaneet parhaat arvosanat kuntansa turvallisuudelle ja maineelle, ja Pohjois-Karjala on ykkösenä kunnan yhteisöllisyydessä. Taulukossa 2 on esitetty oman kunnan pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutumisen arviointi maakunnittain. Taulukko 2. Pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuminen omassa kunnassa kouluarvosana-asteikolla maakunnittain MDI:n valtakunnallisessa kuntakyselyssä 2024. Maakunta Kunnassa vallitseva keskusteluilmapiiri Kunnan päätöksentekokulttuuri Yhteisöllisyys kunnassa Kuntalaisten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa Turvallisuus kunnassa Kunnan maine Etelä-Karjala 7,23 7,10 7,44 7,67 8,33 8,56 7,74 Etelä-Pohjanmaa 7,24 7,09 7,31 7,44 8,22 8,76 7,84 Etelä-Savo 7,68 7,65 7,84 7,68 8,61 9,06 8,61 Kainuu 7,47 7,81 7,36 7,25 8,36 8,78 7,86 Kanta-Häme 7,55 7,55 7,53 7,48 8,38 8,72 8,09 Keski-Pohjanmaa 7,42 7,45 7,52 7,52 8,55 9,00 8,21 Keski-Suomi 7,23 7,15 7,40 7,48 8,07 8,43 7,91 Kymenlaakso 7,42 7,48 7,36 7,33 8,18 8,39 7,36 Lappi 7,23 7,56 7,57 7,49 8,30 8,91 8,06 Pirkanmaa 7,61 7,58 7,74 7,71 8,29 8,52 8,13 Pohjanmaa 7,39 7,34 7,61 7,51 8,34 8,59 7,96 Pohjois-Karjala 7,71 7,84 7,93 7,76 8,33 8,62 8,27 Pohjois-Pohjanmaa 7,46 7,55 7,79 7,64 8,29 8,72 8,00 Pohjois-Savo 7,57 7,50 7,60 7,66 8,33 8,71 8,11 Päijät-Häme 7,22 7,24 7,59 7,76 8,54 8,71 8,25 Satakunta 8,15 8,23 7,87 7,90 8,66 9,00 8,45 Uusimaa 7,41 7,33 7,40 7,39 8,24 8,39 8,10 Varsinais-Suomi 7,56 7,42 7,47 7,39 8,48 8,64 8,16 Pehmeät elinvoimatekijät toteutuneet parhaiten maaseutumaisissa kunnissa Erot eri kuntakokoluokkien välillä pehmeiden elinvoimatekijöiden arvioinnissa kokonaisuutena ovat pienemmät kuin maakuntien välillä, maantieteellä on siis väliä. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna kunnan pehmeiden elinvoimatekijöiden on katsottu toteutuneen parhaiten 50 000–99 999 asukkaan kunnissa ja lähes yhtä hyvin pienimmissä, alle 4000 asukkaan kunnissa. Kunnan keskusteluilmapiiri ja päätöksentekokulttuuri ovat vahvimmillaan 50 000–99 999 asukkaan kunnissa, yhteisöllisyys ja turvallisuus puolestaan pienimmissä kunnissa. Elämänlaatu ja viihtyvyys kunnassa on arvioitu yhtä korkealle 10 000–24 999 ja 50 000–99 999 asukkaan kunnissa. Kunnan maine on puolestaan saanut parhaat arvosanat suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan tarkasteltuna kunnan pehmeät elinvoimatekijät ovat toteutuneet parhaiten maaseutumaisissa kunnissa. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat ovat arvioineet kaikkien pehmeiden elinvoimatekijöiden toteutuvan omassa kunnassaan paremmin kuin kaupunkimaisten ja taajaan asuttujen kuntien asukkaat lukuun ottamatta elämänlaatua ja viihtyvyyttä, joka on toteutunut parhaiten taajaan asutuissa kunnissa. Vuoden 2024 kuntakyselyyn vastasi yhteensä 1220 henkilöä 285 eri kunnasta. Voit tutustua MDI:n valtakunnalliseen kuntakyselyyn tarkemmin täällä. Elinvoima kunnat kuntakysely Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna Blogi 20.5.2026 Rasmus Aro Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen. Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa