Etusivu Ajankohtaista Uutiset Tarve verkostomaiseen toimintatapaan korostuu aluekehittämistyössä Tarve verkostomaiseen toimintatapaan korostuu aluekehittämistyössä 16.4.2020 Aluekehittämisen verkostoyhteistyön toiminta- ja rahoitusmalleja analysoivan selvityksen mukaan aluekehittämisen verkostotyö vaatii nykyistä vankemman tietopohjan, joka on rakennettu aluekehittämistoimijoiden yhteistyönä. Lisäksi kansallisesti vaikuttava verkostotyö vaatii selkeät tavoitteet ja poliittisen tuen aluekehittämiselle. Verkostoilta vaaditaan rahoituksen vastineeksi vahvempaa tulosvastuuta, ja niiden tulisi vahvistaa aluekehittämisen kyvykkyyksiä ja vertaisoppimista. Aluekehittämisen ”ilkeiden ongelmien” ratkaiseminen tai ”monitahoisten mahdollisuuksien” hyödyntäminen ei ole mahdollista vain yhden toimijan resursseilla, mikä korostaa tarvetta verkostomaiselle toimintatavalle. Selvitystyössä tunnistettiin neljä erilaista aluekehittämisen verkostoyhteistyön toiminta- ja rahoitusmallia, joiden avulla voidaan paremmin ymmärtää, mitä erilaisilla vaihtoehtoisilla verkostoyhteistyön malleilla ja toiminnalla voidaan tavoitella aluekehittämisessä sekä millaisen tekemisen kautta tavoiteltavat vaikutukset syntyvät. Lisäksi selvityksessä annetaan kuusi suositusta verkostotyön vahvistamiseen. Toteutimme verkostoyhteistyön aluemalli eli VALUMA-hankkeen yhdessä 4Frontin ja Nordregion kanssa. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa, ja se tukee hallitusohjelman tavoitetta rakentaa Suomen menestystä alueiden ja kaupunkien erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyönä. Materiaalit Tiedote Raportti Policy Brief Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa Uutiset 18.3.2026 Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa
Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
