Sääntelyn roolia tulisi vahvistaa innovaatiopolitiikan välineenä

Valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys ”Innovaatiomyönteinen sääntely: Nykytila ja hyvät käytännöt”  on julkaistu. Selvityksessä on esitetty innovaatiomyönteisen sääntelyn viitekehys sekä kuvattu innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilaa Suomessa. Lisäksi on tunnistettu innovaatiomyönteiseen sääntelyyn liittyviä hyviä käytäntöjä Suomesta ja kansainvälisesti. Yleiskuvan lisäksi aihetta on tarkasteltu kolmen alakohtaisen esimerkin (alustatalous, kiertotalous ja terveystiedon hyödyntäminen) kautta.

Selvityksen johtopäätöksinä innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilasta todetaan muun muassa, että innovaatiomyönteisen sääntelyn merkitys on Suomessa laajasti tunnistettu, mutta käytännössä huomioitu vaihtelevasti eri hallinnonaloilla. Konkreettisina politiikkatoimenpiteinä selvitys suosittelee innovaatiomyönteisen sääntelyn yleisten periaatteiden ja reunaehtojen tarkempaa määrittelyä, ministeriöiden välisen poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamista, säädösehdotusten arvioinnin ohjeistusten täsmentämistä sekä viranomaisten ja yritysten välisen vuoropuhelua kehittämistä. Lisäksi selvitys peräänkuuluttaa sääntelyn roolin vahvistamista innovaatiopolitiikan välineenä, innovaatiomyönteisten lainsäädännön ratkaisujen (esim. kokeilujen) rohkeampaa hyödyntämistä, sääntelytarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin lisäämistä sekä neuvovan sääntelyn ja täytäntöönpanovaiheen käytäntöjen tehokkaampaa hyödyntämistä.

Olimme mukana 4Frontin vetämässä VN TEAS-hankkeessa , joka on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa. Selvityksessä kumppaneina olivat mukana myös Technopolis Group, KPMG sekä Tuomas Takalo (Suomen Pankki / VATT) ja Otto Toivanen (Aalto yliopisto).

Materiaalit

Tiedote
Raportti
Policy Brief