Seutukaupunkien maahanmuuton tilannekuva

Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt merkittävästi 2020-luvulla ja (aiemmasta poiketen) myös Suomen pienemmät kaupungit, ns. seutukaupungit, ovat saaneet suurta muuttovoittoa ulkomailta muuttavista henkilöistä.

MDI muodosti Kuntaliitolle tarkastelun seutukaupunkien n. 55 kunnan ryhmän maahanmuutosta, vieraskielisestä väestöstä ja vieraskielisten muuttoliikkeestä maan sisällä. Analyysi perustui julkisesti saatavilla olevien lähteiden lisäksi erikseen tilattuun tarkentavaan aineistoon maahanmuuttajien (kokonais)muuttoliikkeestä tarkemmissa kieliryhmissä, toiminnallisissa ryhmissä ja tuloryhmissä.

Tarkastelu koostui:
1. Taustoittavasta osuudesta vieraskielisestä väestöstä seutukaupungeissa suhteessa muuhun maahan.
2. Yleiskuvaan seutukaupunkien maahanmuutosta ja vieraskielisten muutoista seutukaupungeista.
3. Tarkemmasta eri ryhmien muuttoliikkeen tarkastelusta.

Tarkastelu hyödynsi laajasti eri kuvailevien menetelmien lisäksi erilaisia vakiointeja muuttoliikkeen erojen normalisoimiseksi ja vertailun parantamiseksi.

Tarkastelu tunnisti maahanmuuton kasvaneen merkityksen seutukaupungeissa sekä maahanmuuton seutukaupunkien väestöpohjaa nuorentavan vaikutuksen. Samalla kuitenkin seutukaupunkien maahanmuutossa työllisten osuus on suurempia kaupunkeja vähäisempi ja maahanmuuttajien tulot ovat pieniä. Näihin kaupunkeihin muutetaan etenkin Itä-Euroopan alueelta etenkin suorittaviin töihin. Seutukaupunkien erityiseksi haasteeksi tunnistettiin heikko pitovoima vieraskielisten ryhmässä maan sisäisen muuttoliikkeen näkökulmasta, joka johti suureen määrään maan sisäisiä muuttoja maahanmuuttajien ryhmässä. Tämä siirtää maahanmuuton vaikutuksia pois seutukaupungeista etenkin PKS-alueelle.