Neuvo2020-tilaneuvonta hyödyttää viljelijöitä

Toteutimme maa- ja metsätalousministeriölle maaseutuohjelman neuvontatoimenpiteen arvioinnin vuosina 2016–2019. Arvioinnin mukaan neuvonta on hyödyttänyt viljelijöitä erityisesti käytännön ongelmiin pureutumisessa, tukiehtojen noudattamisessa, viljelysuunnittelussa sekä tilan tulevaisuuden suunnittelussa. Neuvonnan suosio vaihtelee kuitenkin suuresti ELY-keskusalueiden, tuotantosuuntien ja neuvonnan osa-alueiden välillä. Vielä suurempi osa tiloista tulisi saada neuvontatoimenpiteen piiriin, sillä neuvontapalveluja käyttävät useimmiten suuremmat ja kasvavat tilat.

Kolmasosa tiloista käyttänyt neuvontaa, kilpailukykyneuvonnan kysyntä on suurta

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa neuvontatoimenpiteeseen on osoitettu yhteensä 29 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Vuoden 2018 loppuun mennessä Neuvo2020-maksatuksia on tehty
43 954 kappaletta ja neuvontakorvausta on maksettu noin 13,28 miljoonaa euroa.

Neuvontaa annetaan 38 aihealueesta yhdeksällä kohdealalla. Aihealueiden kiinnostavuudessa ja siten neuvontatapahtumissa kohdealoittain on suurta hajontaa. Suuri osa neuvontatapahtumista liittyy ympäristö- ja eläinten hyvinvointitukien tukiehtoihin sekä maatilojen kilpailukykyyn. Vuonna 2017 alkanut kilpailukykyneuvonta kiinnostaa viljelijöitä erittäin paljon, ja sen osalta ohjelmakauden tavoitteet on jo ylitetty reilusti.

Neuvontaa on käyttänyt Manner-Suomessa 16 459 yksittäistä tilaa eli 34 % vuonna 2018 viljelijätukia saaneista tiloista. Koko Manner-Suomen alueella eläintilat (erityisesti lypsykarjatilat) ovat kiinnostuneimpia neuvonnasta, vaikka viljelijätukia saaneista valtaosa on kasvinviljelytiloja.

Ruokaviraston hallinnoimaan Neuvo2020-neuvojarekisteriin on hyväksytty hakemusten perusteella 765 neuvojaa. Eniten tilaneuvojia on ympäristö- ja kilpailukykyosioissa, kun taas vähiten neuvojia on energia- ja luomuosioissa. Neuvojien määrissä on myös alueellisia eroja. Ruokavirasto avasi helmikuussa 2019 jatkuvan neuvojahaun, jonka odotetaan helpottavan tilannetta.

Viljelijät tyytyväisiä neuvontaan, lisää tiedottamista kaivataan

Viljelijät ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa neuvontaan, jonka suurimpana hyötynä he pitivät käytännön apua maatilan ongelmiin tai haasteisiin. Neuvonta on hyödyttänyt viljelijöitä erityisesti tukiehtojen noudattamisessa, viljelysuunnittelussa sekä tilan tulevaisuuden suunnittelussa.

Neuvontajärjestelmä toimii suhteellisen hyvin, vaikka IT-järjestelmässä, neuvontakorvauksen ehdoissa ja hallinnollisen taakan määrässä nähtiin parantamisen varaa. Neuvonnan viestintään ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta lisää tiedottamista viljelijöille kaivataan erityisesti Neuvo2020-neuvonnan mahdollisista aiheista, erityisesti talousneuvonnan sisällöistä. Lisäksi Neuvojien täydennyskoulutus vaatii lisähuomiota, erityisesti kun jatkuva neuvojahaku on otettu käyttöön.

Tutustu raporttiin https://www.maaseutu.fi/globalassets/arviointi/mmm_12_2019_maaseutuohjelma-2014_2020_neuvontatoimenpiteen-arviointi.pdf

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.