Monipaikkaisuus muuttaa aluerakennetta

Monipaikkaisuus on erilaista eri alueilla. Kaupungeissa monipaikkaisuus usein liittyy työhön, opiskeluun tai työperäiseen kakkosasumiseen, kun taas maaseuduille monipaikkaista kausiväestöä tuo vapaa-ajan asuminen. Monipaikkaisuus haastaa palvelujen järjestämisen, kun väestön määrä vaihtelee. Kestävämpi monipaikkaisuus vaatii huomiota liikkumiseen, energiaan ja etätyöhön. 

Monipaikkaisuutta on tutkittu Elinvoimainen ja kestävä monipaikkainen Suomi -hankkeessa (VN TEAS), jonka loppuraportti Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys kuvaa laajaa ilmiötä ja antaa suosituksia kestävämmän monipaikkaisuuden edistämiseen.

Monipaikkainen elämä voi liittyä niin vapaa-aikaan, työhön, opiskeluun, perhesyihin tai muihin syihin, kuten kiinteistöjen etäomistukseen. Monipaikkaiset ihmiset viettävät aikaa eri asuin- ja olinpaikoissa ja liikkuvat näiden paikkojen välillä. Monipaikkaisuus jakautuu päivittäiseen monipaikkaisuuteen ja monipaikkaiseen asumiseen, jolloin samassa paikassa vietetään pidempiäkin aikoja. Koska monipaikkaisuuden käsitteeseen sisältyy eri ilmiöitä, jotka limittyvät toisiinsa, on monipaikkaisuudesta selkeämpää puhua alakäsitteillä, kuten etätyö tai vapaa-ajan asuminen.

– Suomessa monipaikkaisuus liitetään usein vapaa-ajan asumiseen tai etätyöhön mökiltä. Vaikka vapaa-ajan asuminen on Suomessa laaja ilmiö, tutkimuksen mukaan työhön liittyvällä monipaikkaisuudella on suurimmat aluetaloudelliset vaikutukset, kertoo MDI:n johtava asiantuntija Sari Rannanpää.

Monipaikkaisuus tulee huomioida palvelujen järjestämisessä

Monipaikkaisuus ei ole yhtenäistä, vaan se saa eri muotoja eri alueilla. Maaseudulla erityisesti vapaa-ajan monipaikkaisuus lisää väestöä. Vapaa-ajan asuminen siirtää 175 000 henkilövuotta kuntien välillä. Kausiväestö muuttaa palvelujen maantieteellistä kysyntää, mikä on tärkeää huomioida esimerkiksi sote- ja pelastuspalvelujen osalta. Vapaa-ajan monipaikkainen väestö myös ikääntyy 2020-luvun aikana voimakkaasti koko maan väestön ikääntymisen seurauksena. Kaupungeissa taas näkyy monipaikkaisuuden monimuotoisuus, joissa se usein liittyy työhön ja opiskeluun tai työperäiseen kakkosasumiseen, joka siirtää noin 23 000 henkilövuotta kuntien välillä.

Tutkimuksessa laadittujen ennustemallien mukaan monipaikkaisuus lisääntyy erityisesti kaupunkiseutujen ympäristössä väestöennusteita mukaillen. Näin ollen monipaikkaisuus edistää monikeskuksista aluerakennetta ja laajentaa kaupunkien vaikutusalueita. Vakituisen väestön kaupungistuminen nostaa monipaikkaisen asumisen merkitystä suurilla kaupunkiseuduilla. Tämä näkyy lisääntyvänä liikkumisena näiden alueiden lähiseuduilla vapaa-ajan asumisen seurauksena sekä pendelöintinä suurten kaupunkiseutujen sisällä.

– Merkittävimmät muutokset monipaikkaisessa väestössä tapahtuvat kuitenkin monipaikkaisen väestön ikärakenteessa sekä aluetason monipaikkaisen väestön määrässä. Ennustemallien mukaan yli 75-vuotiaiden vapaa-ajan monipaikkaisten määrä kasvaa jopa 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä, kertoo MDI:n Rasmus Aro.

Kestävän monipaikkaisuuden edistäminen vaatii huomiota erityisesti liikkumiseen, energiaan ja etätyöhön

Vapaa-ajan monipaikkaisuuden osalta kestävät energia- ja liikkumisratkaisut sekä energiatehokkuus ovat avainasemassa kestävyyden parantamisessa. Etätyössä sosiaalista kestävyyttä voidaan tukea esimerkiksi perustamalla yhteisöllisiä työtiloja. Maaseuduilla vajaakäyttöisten kiinteistöjen käytön, asuntojen vuokraamisen ja jakamistalouden edistäminen vapaa-ajan asumisessa ja etätyössä edistäisi kestäviä toimintatapoja.

Ennustemallien mukaan työssäkäyvä väestö painottuu tulevaisuudessa kaupunkiseuduille. Näin ollen kestävän monipaikkaisuuden ohjauskeinona, työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi, kodin ja työn välistä matkakuluvähennystä tulisi kohdentaa pidempiin työmatkoihin, kun taas kaupunkiseuduilla tulisi turvata julkisen liikenteen palvelutaso.

Elinvoimainen ja kestävä monipaikkainen Suomi -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen toteuttivat yhdessä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Materiaalit

Tiedote: Tutkimus: Monipaikkaisuus muuttaa alue- ja väestörakennetta
Raportti: Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys
Uutinen ja podcast: Mitä muuta monipaikkaisuus on kuin etätyötä mökillä?
Esitys: VNTEAS Monipaikkaisuus-hanke, esittelydiat 28.1.2022

Lisätiedot

Sari Rannanpää, johtava asiantuntija, MDI
050 523 6872
sari.rannanpaa@mdi.fi