Miten kehittää yritysalueita? – MDI:n uusi selvitys tarkastelee Jyväskylän kaupungin yritystonttien sekä kaavoituksen tilannekuvaa ja tulevaisuutta

Modernissa yritysaluekehittämisessä ovat keskiössä rakenteeltaan ja toimijoiltaan monipuoliset alueet. Alueille pyritään keskittämään sekä erilaisia yritystoimintoja että kuluttajille suunnattuja toimintoja. Suurimman arvonlisäyksen yritysalueilla luo yhteiseen suuntaan ponnistava visio sekä strategia sen toteuttamiseksi. Muun muassa näitä kehityssuuntia pidetään merkittävimpinä nykypäivän yritysaluekehittämisen trendeinä.

MDI toteutti selvityksen, joka tarkastelee Jyväskylän yritystonttien ja -alueiden potentiaalia suhteessa verrokkikaupunkeihin. Selvityksen perusteella kehitetään Jyväskylän kaupungin käytänteitä yritystonttien ja -alueiden kehittämisessä, kaavoituksessa, myynnissä ja markkinoinnissa. Ennen kaikkea selvityksellä etsittiin vastauksia siihen, mihin Jyväskylän kaupungin tulisi jatkossa panostaa yritysaluekehittämisessä.

Työssä laadittiin arvio Jyväskylän yritystonttipotentiaalista ja -kysynnästä sekä pohja kaupungin yritystonttitavoitteille seuraavaksi viideksi vuodeksi. Lisäksi työssä tunnistettiin yritysten toimialakohtaisia tarpeita liittyen sijoittumiseen sekä listattiin yritysaluekehittämisen merkittävimmät muutostrendit.

Selvitykseen valittuja verrokkikaupunkeja olivat muun muassa Kuopio, Tampere ja Turku. Verrokkikaupunkeihin toteutettiin haastatteluja sekä esitettiin tietopyyntö kaupungin yritysalueiden maankäytöstä. Selvityksessä kumppanina toiminut Innolink haastatteli Jyväskylän kaupungin kanssa yhteistyötä tekeviä tai tehneitä rakennusliikkeitä ja kiinteistökehittäjiä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina loka-marraskuussa 2021 ja siihen vastasi 20 yritystä sekä kuusi kaupunkia.

Ilmasto- ja ympäristötavoitteissa puutteita kysynnästä huolimatta

Verrokkikaupunkien haastatteluista tuli ilmi, että kaupunkien kaavoitustavoitteet vaihtelevat kunnittain, mutta useimmat kaupungit hinnoittelevat tontit vyöhykehinnoittelun mukaan, joka perustuu tontin sijaintiin. Haastatteluista tuli myös ilmi, että verrokkikaupungeissa on toteutettu, joskin vähäisesti, erilaisia innovatiivisia pilotteja ja kokeiluja, jotka eivät useimmiten ole menestyneet.

– Yritysaluekehittämisessä pandemia on vaikuttanut rakentamiseen määrään laskevasti – myös Jyväskylässä. Toisaalta erityisen muuttovoittoiset kaupungit, kuten Turku, Tampere ja Seinäjoki ovat jopa kasvattaneet rakentamisen volyymiä esimerkiksi teollisuus- ja logistiikkarakentamisessa. Jyväskylän osalta voidaan sanoa, että yritysten yhteistyö katsotaan Jyväskylän kaupungin kanssa toimivaksi. Kehittämisen paikat liittyvät kaupungin tonttitarjontaan, kaavoituksen joustavuuteen ja lupaprosessien kestoon, kertoo projektipäällikkö Jaakko Huttunen.

Yleisesti yritysaluekehittäminen kaipaa kaupunkien puolelta suunnannäyttäjää, sillä esimerkiksi ympäristö- ja ilmastotavoitteet loistavat poissaoloillaan kuntien kaavoituspäätöksissä, vaikka niille olisi kysyntää.

– Kaavavaateita hiilineutraaliudelle tai yleiselle ympäristön vaalimiselle ei ole käytössä tai niitä on hyvin vähäisesti. Tämä johtuu siitä, että kaupungit pelkäävät vaateiden karkottavan potentiaaliset yritykset naapurikuntiin. Lopputuloksena on ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kannalta nollasummapeliä, kun kukaan ei toteuta näitä tavoitteita. Ristiriitaista tätä taustaa vasten on se, että osa yrityksistä toivoo ja odottaa erilaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita osaksi yritysaluekehittämistä ja niiden kaavoittamista. Tässä olisi selkeä kehittämisen paikka, toteaa Huttunen.