Etusivu Ajankohtaista Uutiset MDI luo kumppaneidensa kanssa skenaarioita kaupunkien koronan jälkeiseen kehitykseen MDI luo kumppaneidensa kanssa skenaarioita kaupunkien koronan jälkeiseen kehitykseen 15.1.2021 MDI on käynnistänyt yhdessä kumppaneidensa Hypon, Raklin, Kuntarahoituksen ja Kuntaliiton kanssa Kaupunkipolitiikan rytminvaihdos -projektin. Sen tavoite on kuvata koronakriisin vaikutuksia Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väestö- ja työllisyyskehitykseen, asuntomarkkinoihin ja rakennussektoriin kolmella eri aikajanalla: akuutit vaikutukset (-2021), elvyttämisen vaihe 2021–2023 ja keskipitkän aikavälin vaikutukset ja tavoitteet vuoteen 2025 asti. Pandemia on aiheuttanut kaikkiin yhteiskunnan alueisiin ulottuvan globaalin shokin. Vaikutusten polttopisteessä ovat erityisesti kaupungit, joiden idea perustuu ihmisten aktiiviseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen. Työttömyyden lisäksi muita koronatilanteen seurauksena koettuja kaupunki-ilmiöitä ovat mm. toimistojen tyhjeneminen etäyhteyksien päähän, poikkeamat muuttovirroissa, verkkokaupan rakettimainen nousu ja joukkoliikenteen käyttäjäkato. Kaupunkien ja koko maan tulevaisuuden kannalta onkin oleellista analysoida näitä ilmiöitä ja pohtia, ovatko ne tilapäisiä vai vahvistavatko ne joko pidempään vaikuttaneita kehityssuuntia tai käynnistävätkö pysyviä muutoksia. Skenaariotyön testatut menetelmät Kaupunkipolitiikan rytminvaihdos -projekti toteutetaan kaupunkipolitiikan tiekarttaprojekteissa koetellulla MDI:n menetelmällä, jonka ytimenä on MDI:n, kumppaneiden ja kutsuttujen ulkopuolisten asiantuntijoiden muodostama tiimi (noin 15 henkeä), joka kokoontuu prosessin aikana 3–4 kertaa luovaan työpajaan. Prosessissa on kolme vaihetta: Analyysi Työskentelyn pohjaksi MDI tuottaa dataan pohjautuvat tilastoanalyysit. MDI:n asiantuntijat laativat tuoreimman tilasto-, selvitys- ja tutkimusaineiston pohjalta kuvauksen koronakriisin vaikutuksista suurimpien kaupunkiseutujen työllisyyteen, väestönkehitykseen, asuntomarkkinoihin ja rakennustoimintaan. MDI:n omien ja julkisten tilastolähteiden lisäksi hyödynnetään kumppanien hallussa olevia aineistoja. Skenaarioiden luominen Kumppanit, MDI:n asiantuntijat ja valitut ulkopuoliset tutkijat tuottavat MDI:n klubimenetelmällä 2–3 vaihtoehtoista skenaariota lähivuosien kaupungistumisesta sekä asunto- ja rakennusmarkkinoista. Huomio kiinnitetään vuoteen 2023 tehtäviin elvytystoimiin (elvytystoimien kustannukset saavat jatkua vuoteen 2026 asti) sekä muihin kaupunkipoliittisiin toimiin, jotka on toteutettava 2020-luvun alkupuoliskolla. Toimenpidesuositukset Analyysin ja skenaarioiden pohjalta tunnistetaan kriittiset kaupunkipoliittiset teemat ja toimenpiteet, joilla elpymistä voidaan optimaalisesti nopeuttaa. Laaditaan suppea toimenpideohjelma, joka voi koskea nopeiden elvyttämistoimien (esim. vihreän siirtymän, digitalisaation, valtion ja kaupunkien infrainvestointien) lisäksi pidemmällä aikavälillä tehtäviä infrainvestointeja, sekä laajemmin lainsäädäntöä, työmarkkinoita, asunto- ja liikennepolitiikkaa koskevia toimenpide-ehdotuksia. Projekti toteutetaan maaliskuun 2021 alkuun mennessä, ja lopputuloksena syntyy 2–3 skenaariota sekä koonnos tarvittavista nopeista elvyttävistä sekä pidemmän aikavälin kaupunkipoliittisista toimista. Lisätietoja Veera Mustonen, johtava asiantuntija, MDI p. 040 508 4022 veera.mustonen@mdi.fi kaupungit kaupunkipolitiikka korona skenaariot Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa Uutiset 18.3.2026 Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa
Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?