Karttapalvelu Ilmari syventää ymmärrystä ilmastoriskeistä 

Kuva: Mika Baumeister / Unsplash.

MDI:n laatima ilmastoriskien karttapalvelu Ilmari muodostaa kullekin Manner-Suomen kunnalle ilmastoriskiprofiilin, joka on määritelty eri tilasto- ja paikkatietoaineistoja hyödyntäen. Kuntakohtaiset ilmastoriskit muodostuvat vaara-, altistumis- ja haavoittuvuustekijöiden perusteella. 

Toisin kuin vaaratekijät, haavoittuvuustekijät eivät katso maantiedettä 

Korkeimman riskin profiili muodostuu itäisen Lapin Savukoskelle, jonka lähikunnat Salla ja Posio sijoittuvat riskiprofiilien vertailuissa toiseksi ja kolmanneksi. Alueella korostuvat erityisesti vaaratekijät, eli keskilämpötilan ja sademäärän ennustetut muutokset, äärimmäisten sääilmiöiden trendi sekä biofyysinen kuivuusvaara. Vaaratekijät ovat koko Suomea tarkastellessa korkeimmillaan juuri Kaakkois-Suomessa ja matalimmillaan Etelä- ja Lounais-Suomessa.  

Vaaratekijät eivät kuitenkaan yksin selitä kuntien korkeita ilmastoriskejä. Toisin kuin vaaratekijät, haavoittuvuustekijät eivät katso maantiedettä. Savukoskella merkittävä haavoittuvuustekijä on maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista. Siinä missä roudan puute, lumi- ja myrskytuhot sekä tuholaisten leviäminen vaikuttavat metsätalouteen, kärsii maatalous rankkasateista, kuivuudesta ja vieraslajeista. Multia ja Rääkkylä nousevat ilmastoriskiprofiilien kärkijoukkoon niin ikään maa- ja metsätalouden vuoksi, vaikka ilmastolliset vaaratekijät eivät olekaan yhtä voimakkaita kuin Lapissa.  

Väestötekijät voimistavat haavoittuvuutta 

Sallassa taas väestölliset tekijät, kuten yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista ja pienituloisuusaste voimistavat kunnan haavoittuvuutta ilmastoriskeille. Kuumuus ja liukkaus vaikuttavat toki kaikkiin ikäryhmiin, mutta niiden aiheuttamat terveysuhat ovat voimakkaimpia ikäihmisille.

Pienituloisilla taas on muita väestönryhmiä heikommat mahdollisuudet varautua omaisuutensa tai hyvinvointinsa suojaamiseksi ilmastoriskeiltä. Alhaisen haavoittuvuuden kunnat sijoittuvat niin ikään eri puolille Suomea, ja niitä ovat esimerkiksi Lempäälä, Kontiolahti, Liminka ja Tuusula. Näissä väestöön ja elinkeinoihin liittyviä haavoittuvuustekijöitä on vähäisesti.  

Helsingissä korkeimmat altistumistekijät 

Minkälaisia ovat suurten kaupunkien ilmastoriskiprofiilit? Helsingissä on selkeästi koko Suomen korkeimmat altistumistekijät, etenkin väestöntiheys ja rakennetun ympäristön osuus pinta-alasta. Etenkin helteiden ja tiiviin kaupunkirakenteen yhteisvaikutuksesta muodostuvat lämpösaarekeilmiöt sekä rankkasateista johtuvat hulevesitulvat ovat tyypillisiä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupungeissa.  

Haavoittuvuus- ja vaaratekijät ovat Helsingissä taas maltillisia, jolloin pääkaupungin ilmastoriskiprofiili ei ole kokonaisuudessaan koko Suomen korkeimpien joukossa. Sekä Turussa että Tampereella suurin yksittäinen riskimuuttuja on pienituloisuusaste, mutta muiden tekijöiden ollessa alhaisia nämä kaupungit eivät erotu ilmastoriskikartalta.  

Missä sitten ovat Suomen matalimmat ilmastoriskit? Karttapalvelu Ilmarin mukaan Varsinais-Suomessa, tarkalleen ottaen Kaarinassa ja Naantalissa. Näissä on korkea kuivuushaavoittuvuus sekä todennäköisuus lumi- ja tuulituhoille, mutta muiden riskitekijöiden ollessa alhaiset, arvio kokonaisriskistä jää vähäiseksi, noin puoleen siitä mitä korkeimman riskin kunnissa.

Tutustu Ilmastoriskien analyysiin