Historian kerrostumia, uudistumiskykyä ja yhteisöllisyyden voimaa – MDI Akatemian opintomatka

Joukko ihmisiä kuuntelee esitystä kävelykierroksella.

Tämän vuoden MDI Akatemian opintomatkan aiheena oli elinvoiman monet muodot. Matkan päämääränä oli Seinäjoki. Kahden päivän aikana tutustuttiin Seinäjoen erilaisiin kohteisiin, kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja nautittiin hyvästä seurasta sekä antoisista keskusteluista.

Törnävän alueella, hieman Seinäjoen keskustan ulkopuolella sijaitsee entinen sairaala-alue. Sairaalatoiminta on jo loppunut ja alue on käynyt läpi todellisen myllerryksen, jossa se on saanut uuden käyttötarkoituksen. Piiriä, kuten paikkaa kutsutaan, esitteli akatemialaisille Johannes Karhu, joka on yksi Piirin perustajista. Uuden käyttötarkoituksen myötä Törnävän alueesta on muotoutunut monipuolinen vapaa-ajan keidas, jota monet toimijat (noin 170 tällä hetkellä) ovat omalta osaltaan olleet muovaamassa omistajien lisäksi. Alueella toimii muun muassa päiväkoti, teatteri ja lukuisia pienyrittäjiä. Piiriltä löytyy myös majoitustoimintaa, ja toiminta on laajentumassa.

Torstaipäivän toinen kohde, Toimintojen talo, on kohtaamispaikka ja olohuone Kasperin alueella. Toimarin, kuten paikalliset tätä taloa kutsuvat, toiminnanjohtaja Kaija Kuusisto esitteli akatemialaisille toimintaa, joka sai alkunsa 1990-luvun lopulla. Talkootyövoimin tai ns. kökkähengellä perustettu keskus on tänä päivänä monitoimitila, jossa pyöritetään mm. lounasravintolaa ja kirpputoria. Lisäksi tiloissa toimii työvalmennuskeskus. Asukasyhdistyksen aloittamaa toimintaa pyörittää nykyään Toimintojentaloyhdistys, ja Seinäjoen kaupunki on omalta osaltaan myös mukana.

Sana kökkä oli monelle akatemialaiselle uusi termi, joka näyttäytyi talkoohenkenä, yhteisöllisyytenä ja yhteen hiileen puhaltamisena. Kökkä-mentaliteetti oli aistittavissa niin Piirissä kuin Toimintojen talollakin.

Opintomatkan toinen päivä starttasi kulttuurikeskus Kalevan Navetassa. Aamupäivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja elinvoimasta eri näkökulmista. Timo Aro valoitti veto- ja pitovoiman merkitystä kuntien elinvoimalle. Väitöskirjatutkija Heli Kurikka Tampereen yliopistosta kertoi alueiden resilienssistä, äkillisistä muutosprosesseista. Väitöskirjassaan hän tutki aluetalouden resilienssiä, ja esityksessään hän pureutui alueiden kykyyn sopeutua, toipua ja uudistua äkillisen muutoksen kohdatessa. Alueilla on erilainen resilienssi, osa pystyy sopeutumaan nopeammin kuin toiset alueet. Kysymys kuuluu, miten alueet pystyvät varautumaan ja vahvistamaan resilienssiään omista lähtökohdistaan. 

Taru Mäki SeAmkilta kertoi pk-yritysten ja korkeakoulujen välisestä tiedonvälityksestä. Mäen tutkimuksen kulmakivenä oli yhteistyö, sen luominen ja jatkuvuus. Työn tuloksena syntyi yhdistelmämalli vaikuttavuuden mittaamiselle. Yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön jatkuvuuden kannalta kriittistä oli juuri siirtymävaihe, esimerkiksi hankkeen päättyminen. Mäki totesi, että hankkeen loputtua tulisi panostaa yhteistyön vahvistamiseen ja sen kätilöimiseen, jotta toimijat eivät jää oman onnensa nojaan.

Osana elokuussa julkaistua Keskisuurten kaupunkien renessanssi -kaupunkipolitiikan tiekarttaa pohdittiin keskustojen merkitystä kaupungeille. Aihetta pohjusti MDI:ltä Sara Anttila. Aiheen innoittamana syntyi keskustelua siitä, millaiset paikat houkuttelevat ihmisiä ja miten kohtaamispaikkoja sekä ympäristöjä luodaan yhdessä kuntalaisten kanssa. Keskustelun siivittämänä siirryttiin kuulemaan puheenvuoroa osallisuusmallien työkaluista osana kylien ja kaupunginosien kehittämistä, jonka parissa Kirsi Mattila Seinäjoen kaupungilta työskentelee. Kaupungilla on käytössä erilaisia työkaluja osallisuuden edistämiseksi, kuten yhteisötreffit alueiden toimijoille, jonka tarkoituksena on edistää vuoropuhelua. Lisäksi kaupungissa on mm. muokattu Turun kaupungin asukasbudjettimallia ja luotu Seinäjoelle toimiva asukasbudjettimalli.

Opintomatkan toisena päivänä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja.

Kaksipäiväinen matka tarjosi monen monta ajatuksen siementä. Lounaalla keskusteluiden yhteydessä heräsikin idea alumniverkostosta. Lokakuussa akatemia porukka kokoontuu MDI Akatemia II päätöstilaisuuteen, jolloin on hyvä jatkaa keskusteluja alueiden, kaupunkien, kaupunginosien ja kylien kehittämistä.

MDI tutkii paikkariippumatonta työtä yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta: onko paikkariippumattomuudesta tulossa yritysten tulevaisuuden menetysresepti?

Juuri alkaneessa hankkeessa haetaan vastausta siihen, miten yritysten mahdollistama paikkariippumaton työ vaikuttaa asuinpaikkavalintoihin ja maaseudun elinvoimatekijöihin. Vaikka etätyöskentelyä ja paikkariippumatonta työtä on tarkasteltu etenkin julkishallinnon ja toisaalta yksilön näkökulmasta, yksityisen sektorin toimijoiden paikkariippumattoman työn tarkastelu on ollut vähäisempää.

Lue lisää MDI tutkii paikkariippumatonta työtä yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta: onko paikkariippumattomuudesta tulossa yritysten tulevaisuuden menetysresepti?