Historian kerrostumia, uudistumiskykyä ja yhteisöllisyyden voimaa – MDI Akatemian opintomatka

Joukko ihmisiä kuuntelee esitystä kävelykierroksella.

Tämän vuoden MDI Akatemian opintomatkan aiheena oli elinvoiman monet muodot. Matkan päämääränä oli Seinäjoki. Kahden päivän aikana tutustuttiin Seinäjoen erilaisiin kohteisiin, kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja ja nautittiin hyvästä seurasta sekä antoisista keskusteluista.

Törnävän alueella, hieman Seinäjoen keskustan ulkopuolella sijaitsee entinen sairaala-alue. Sairaalatoiminta on jo loppunut ja alue on käynyt läpi todellisen myllerryksen, jossa se on saanut uuden käyttötarkoituksen. Piiriä, kuten paikkaa kutsutaan, esitteli akatemialaisille Johannes Karhu, joka on yksi Piirin perustajista. Uuden käyttötarkoituksen myötä Törnävän alueesta on muotoutunut monipuolinen vapaa-ajan keidas, jota monet toimijat (noin 170 tällä hetkellä) ovat omalta osaltaan olleet muovaamassa omistajien lisäksi. Alueella toimii muun muassa päiväkoti, teatteri ja lukuisia pienyrittäjiä. Piiriltä löytyy myös majoitustoimintaa, ja toiminta on laajentumassa.

Torstaipäivän toinen kohde, Toimintojen talo, on kohtaamispaikka ja olohuone Kasperin alueella. Toimarin, kuten paikalliset tätä taloa kutsuvat, toiminnanjohtaja Kaija Kuusisto esitteli akatemialaisille toimintaa, joka sai alkunsa 1990-luvun lopulla. Talkootyövoimin tai ns. kökkähengellä perustettu keskus on tänä päivänä monitoimitila, jossa pyöritetään mm. lounasravintolaa ja kirpputoria. Lisäksi tiloissa toimii työvalmennuskeskus. Asukasyhdistyksen aloittamaa toimintaa pyörittää nykyään Toimintojentaloyhdistys, ja Seinäjoen kaupunki on omalta osaltaan myös mukana.

Sana kökkä oli monelle akatemialaiselle uusi termi, joka näyttäytyi talkoohenkenä, yhteisöllisyytenä ja yhteen hiileen puhaltamisena. Kökkä-mentaliteetti oli aistittavissa niin Piirissä kuin Toimintojen talollakin.

Opintomatkan toinen päivä starttasi kulttuurikeskus Kalevan Navetassa. Aamupäivän aikana kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja elinvoimasta eri näkökulmista. Timo Aro valoitti veto- ja pitovoiman merkitystä kuntien elinvoimalle. Väitöskirjatutkija Heli Kurikka Tampereen yliopistosta kertoi alueiden resilienssistä, äkillisistä muutosprosesseista. Väitöskirjassaan hän tutki aluetalouden resilienssiä, ja esityksessään hän pureutui alueiden kykyyn sopeutua, toipua ja uudistua äkillisen muutoksen kohdatessa. Alueilla on erilainen resilienssi, osa pystyy sopeutumaan nopeammin kuin toiset alueet. Kysymys kuuluu, miten alueet pystyvät varautumaan ja vahvistamaan resilienssiään omista lähtökohdistaan. 

Taru Mäki SeAmkilta kertoi pk-yritysten ja korkeakoulujen välisestä tiedonvälityksestä. Mäen tutkimuksen kulmakivenä oli yhteistyö, sen luominen ja jatkuvuus. Työn tuloksena syntyi yhdistelmämalli vaikuttavuuden mittaamiselle. Yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön jatkuvuuden kannalta kriittistä oli juuri siirtymävaihe, esimerkiksi hankkeen päättyminen. Mäki totesi, että hankkeen loputtua tulisi panostaa yhteistyön vahvistamiseen ja sen kätilöimiseen, jotta toimijat eivät jää oman onnensa nojaan.

Osana elokuussa julkaistua Keskisuurten kaupunkien renessanssi -kaupunkipolitiikan tiekarttaa pohdittiin keskustojen merkitystä kaupungeille. Aihetta pohjusti MDI:ltä Sara Anttila. Aiheen innoittamana syntyi keskustelua siitä, millaiset paikat houkuttelevat ihmisiä ja miten kohtaamispaikkoja sekä ympäristöjä luodaan yhdessä kuntalaisten kanssa. Keskustelun siivittämänä siirryttiin kuulemaan puheenvuoroa osallisuusmallien työkaluista osana kylien ja kaupunginosien kehittämistä, jonka parissa Kirsi Mattila Seinäjoen kaupungilta työskentelee. Kaupungilla on käytössä erilaisia työkaluja osallisuuden edistämiseksi, kuten yhteisötreffit alueiden toimijoille, jonka tarkoituksena on edistää vuoropuhelua. Lisäksi kaupungissa on mm. muokattu Turun kaupungin asukasbudjettimallia ja luotu Seinäjoelle toimiva asukasbudjettimalli.

Opintomatkan toisena päivänä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja.

Kaksipäiväinen matka tarjosi monen monta ajatuksen siementä. Lounaalla keskusteluiden yhteydessä heräsikin idea alumniverkostosta. Lokakuussa akatemia porukka kokoontuu MDI Akatemia II päätöstilaisuuteen, jolloin on hyvä jatkaa keskusteluja alueiden, kaupunkien, kaupunginosien ja kylien kehittämistä.

MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

MDI toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoululle selvityksen, jossa muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva liikuntaneuvonnan lähettämisen, kirjaamisen ja seurannan käytännöistä. Selvityksen mukaan liikuntaneuvonnan käytännöt vaihtelevat alueittain, ja palvelun kehittäminen edellyttää yhtenäisempiä toimintamalleja sekä parempaa tiedon hyödyntämistä.

Lue lisää MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.