GigaVaasa-investoinneilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia väestönkasvuun ja asumiseen Vaasassa

Kuva: Vaasan kaupunki / Christoffer Björklund

Selvityksessä Vaasan seudun kunnille muodostettiin neljä vaihtoehtoista skenaariota tulevasta väestönkehityksestä, asuntokuntien kehityksestä ja tulevan asuntotuotannon tarpeesta. Työpaikkojen määrän kasvu vaihtelee eri skenaarioissa. Ymmärrystä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta lisättiin haastattelemalla eri alojen asiantuntijoita ja osallistamalla seudun toimijoita.

Keskeisenä tarkastelun kohteena olivat GigaVaasa-investoinnit eli miltä Vaasan seudun tulevaisuus näyttää akkutehdasinvestointien toteutuessa. Tarkastelun tueksi koottiin tietoa aiempien investointien vaikutuksista, kuten Northvoltin akkutehdasinvestoinnista Skellefteåssa.

– Asumisen kehittäminen on keskeisessä roolissa, kun Vaasan seutu varautuu houkuttelemaan tuhansia uusia asukkaita alueelle, jotta akkualan ja myös muiden alojen työvoimatarpeisiin löytyy riittävästi osaajia. Selvityksen tulokset osoittavat, että etenkin nuoren, entistä kansainvälisemmän työvoiman asumismahdollisuuksien turvaamiseen tarvitaan erityisiä panostuksia, painottaa Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén.

Mikä on Vaasan seudun tilanne nyt?

Vaasan seutu on ollut pitkään nopeasti kasvava seutu, mutta viime vuosien kehityksessä on ollut haasteita, jotka linkittyvät etenkin muuttoliikkeen ja syntyvyyden muutoksiin. Seudulla on voimakkaasti kasvava vieraskielinen väestö, maltillisesti kasvava ruotsinkielinen väestö ja supistuva suomenkielinen väestö. Vaasan seudun väestö ikääntyy ja samalla syntyvyys on laskenut voimakkaasti.

Seudun vahvuutena on pitkällä oleva kansainvälistymisprosessi, joka on tuonut seudulle merkittävää, pääosin nuorista aikuisista, nuorista ja lapsista koostuvaa nettomuuttovoittoa ulkomailta. Maahanmuutosta on tullut väestönkehityksen ylläpitävä tekijä, jonka merkitys on keskisuurten yliopistokaupunkien joukossa suurin Vaasassa. Ilman vieraskielistä väestöä romahdus syntyneiden määrässä olisi ollut vielä huomattavasti suurempi ja tuhansia työpaikkoja olisi jäänyt täyttymättä.

Vaasan seudun väestö on hyvinvoivaa ja työllisyysaste on pitkään ollut maan kärkitasoa. Seudun etuna on myös laaja korkeakoulutustarjonta sekä mittava ja kehittyvä energiakeskittymä.

– Vaasan yliopistotoiminta on ylläpitänyt nuorten voimakasta muuttoliikettä alueelle, mutta haasteena on ollut vastavalmistuneiden jääminen alueelle, kertoo selvitystä toteuttanut MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.

Selvityksen mukaan seudun asuntokunnat ovat pienentyneet ja etenkin yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut. Samalla vuokra-asuminen on yleistynyt ja etenkin nuorten aikuisten ryhmässä omistusasuminen on vähentynyt. Vaasan asuntotuotanto on jäänyt hieman jälkeen muista keskisuurista yliopistokaupungeista. Asuntotuotanto on muuttunut kerrostalovaltaisemmaksi ja asuntojen keskikoko on laskenut. Asuntotuotannon monipuolistamiselle on selvää tarvetta ja selvityksessä esitetään suosituksia tähänkin lähtöön, joskin kunnioittaen vallalla olevia väestönkehityksen ja asuntomarkkinoiden muutostrendejä, jotka muun muassa ylläpitävät pienten vuokra-asuntojen kysyntää jatkossakin.

Tulevaisuuden mahdolliset kehityspolut

Tulevaa kehitystä mallinnettiin neljässä skenaariossa, joissa muuttuva tekijä oli GigaVaasa-investointien toteutuminen ja laajuus. Skenaarioista muodostuu neljä erilaista kuvaa Vaasan seudun kuntien tulevasta väestönkehityksestä vuoteen 2050 asti. Seudun väestö kasvaa jokaisessa skenaariossa. Kasvun voimakkuus kuitenkin vaihtelee hillityn 2 300 henkilön kasvun (ilman investointeja), 6 300 henkilön kasvun (tiedossa olevat investoinnit realisoituvat) ja jopa 18 000 henkilön kasvun (kasvun “yläraja”) välillä.

Seudun tuleva kasvu investointien toteutuessa olisi kansallisella tasolla huomattavaa: ennakoitu määrällinen kehitys investointien toteutuessa olisi keskisuurista kaupunkiseuduista selvästi suurinta ja maksimiskenaariossa ainoastaan Helsingin seudun suhteellinen kasvu olisi Vaasan seutua vahvempaa.

Investointien synnyttämä väestönkasvu korostuu työikäisten ryhmässä ja suurin vaikutus kohdistuisi Vaasan ja Mustasaaren kuntiin. Tuleva väestönkehitys nojaa etenkin maahanmuuttoon, erityisesti investointien toteutuessa työperäisen maahanmuuton tarve on huomattava. Työperäisen maahanmuuton vahvistaminen tulee vaatimaan monenlaisia aktiivisia toimia seudulta, jotta työvoiman tarjonta ei muodostu vahvan kehityksen pullonkaulauksi.

Asuntokuntien määrän suhteellinen kasvu on väestön kasvua suurempaa, mikä korostaa tulevan asuntotuotannon tarvetta. Asuntokuntien rakenteessa tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia, etenkin yhden hengen talouksien tulee kasvamaan kaikissa skenaarioissa. On tärkeää, että asumisen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavilla tahoilla on mahdollisimman hyvä tilannekuva, jolloin osataan vastata vallitsevaan asuntokysyntään sekä myös paremmin arvioida tulevaa kysyntää.

– Etenkin voimakkaan kasvun skenaarioissa seudulle tarvitaan huomattavaa väestönkasvun rakenteen huomioivaa asuntotuotantoa, joka tarjoaa monipuolisia asumisen ratkaisuja, toteaa asiantuntija Aro.

Investointien toteutuessa paine asuntotuotannon skaalaamiseen voi olla erittäin suuri. Seudun tulee kyetä tarpeen mukaan lisäämään asuntotuotantoa nopeaan kasvuun vastaamiseksi. Samalla seudun täytyy turvata asuntotuotannon monipuolisuus ja kohtuuhintaisuus sekä huomioida myös infraan ja palveluiden laajentamisen tuottamat vaatimukset.

Asunto- ja maapolitiikan sekä kaavoituksen toimet ovat keskeisessä roolissa akkutehdasinvestointien myötä ennakoidun voimakkaan kasvun mahdollistamisessa. Palveluverkkojen ja muiden toimintojen suunnittelu rinnan asumisen kanssa on myös olennaista. Monipuolisella, eri rahoitus- ja hallintamuotoja sekoittavalla asuntotuotannolla tasapainotetaan niin uusien kuin olemassa olevien asuinalueiden asukasrakennetta, jolloin riski alueiden eriytymiselle vähenee.

Selvityksen materiaalit

Asuntoselvityksen raportin löydät täältä.

Asuntoselvityksen keskeisistä tuloksista kertovan esityksen löydät täältä.

Yhteyshenkilöt

Jonas Nylén, asuntopäällikkö, Vaasan kaupunki, jonas.nylen@vaasa.fi

Päivi Korkealaakso, kaavoitusjohtaja, Vaasan kaupunki, paivi.korkealaakso@vaasa.fi

Petur Eklund, kaupungin geodeetti, Vaasan kaupunki, petur.eklund@vaasa.fi

Janne Antikainen, kehitysjohtaja, MDI, janne.antikainen@mdi.fi

Rasmus Aro, asiantuntija, MDI, rasmus.aro@mdi.fi