Alue- ja väestökehityksen trendit osoittavat suuntaa linja-autoliikenteen tulevaisuudelle

Alueiden eriytyminen ja erilaistuminen kiihtyy. Väestön vanhetessa ja keskittyessä alueiden välinen kilpailu niukkenevista resursseista voimistuu ja kiristyy. Lisäksi muuttoliike keskuskaupungeista kehyskuntiin on kasvanut voimakkaasti koronapandemian aikana. Miten nämä sekä muut alue- ja väestökehityksen trendit vaikuttavat linja-autoliikenteen ja henkilökuljetusliikenteen järjestämiseen ja toimintaan tulevaisuudessa?

MDI tarkasteli Linja-autoliitolle toimivaltaisten viranomaisalueiden väestönkehitystä ja potentiaalisten asiakasryhmien kehitystä 2010-luvulla sekä tulevaisuudessa vuosien 2020–2040 aikana. Analyysi jakautui kolmeen osioon: väestönkehityksen yleiskuvaan, toteutuneen kehityksen analysointiin sekä tulevan kehityksen analysointiin.

Väestönkehityksen yleiskuvassa kuvattiin koko maan tasolla keskeisimmät väestönkehityksen trendit ja muutokset. Toteutuneen kehityksen osalta analysoitiin toimivaltaisten viranomaisalueiden väestön, työllisyyden, sosiodemografian sekä opiskelijoiden ja koululaisten määrän kehitystä. Tulevaa kehitystä analysoitiin MDI:n väestöennusteen skenaarioiden pohjalta sekä tämän pohjalta tehtyjen arvioiden perusteella; tavoitteena oli kuvata potentiaalisten asiakasryhmien kehitystä tulevaisuudessa.

Joukkoliikenteeseen tulevaisuudessa yhä vahvemmin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa polarisoitunut väestö- ja työpaikkakehitys sekä alle 15-vuotiaiden määrän väheneminen ja yli 75-vuotiaiden määrän kasvu. Poikkeusajat itsessään ovat tuoneet oman vaikutuksensa useille toiminta-alueille, ja voimistunut monipaikkaisuus sekä lisääntynyt etätyö vaikuttavat entistä enemmän alue- ja väestökehitykseen ja muuttavat ihmisten liikkumista.