Hyvinvointia luodaan kulttuurista moninaisin palvelumallein

Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti kolmea kulttuurihyvinvoinnin toimintamallia: taloudellisen tuen mallia, kulttuurilähetettä ja palveluohjausta. Kaikki kolme ovat moninaisesti käytössä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Taloudellisen tuen malli oli yleisimmin käytössä ja sen toimintamalli oli myös parhaiten tunnettu. Kohderyhmät vaihtelevat eri toimintamalleissa: Taloudellisen tuen mallin suurin kohderyhmä oli aikuissosiaalityön asiakkaat (69 %), kun taas kulttuurilähetteen suurin asiakasryhmä oli neuvola-asiakkaat (42 %). Palvelunohjausmallin suurin kohderyhmä oli asumispalveluissa olevat henkilöt (29 %).

Paikallisiin toimijoihin ja paikallisesti kehittyneisiin toimintatapoihin nojaavat, elinvoimaiset tai kehitteillä olevat mallit muodostavat kehittämisen, hallinnan ja tiedonkeruun kannalta moninaisen kokonaisuuden. Toimintamallien yhdenmukaistaminen nähtiin tarkoituksenmukaisena kulttuurihyvinvoinnin vakiintumisen ja leviämisen kannalta. Valtakunnallinen tuki ja koordinaatio nähtiinkin tarpeellisena, jotta toimintamallien käytänteitä voitaisiin yhtenäistää.

Hyvinvointialueet vaikuttavat paljon siihen, miten kulttuurihyvinvointipalveluja tulevaisuudessa järjestetään niissäkin tilanteissa, joissa toimintaa jää myös kuntien puolelle. Haasteita hyvinvointialueiden kannalta ovat erilaiset paikalliset mallit ja kokeilut, jotka tulisi yhtenäistää, jotta niistä saadaan toimivia malleja myös hyvinvointialuetasolla. Tulevaisuudessa toimintamallien seuranta ja tiedonkeruun metodologia volyymien kasvaessa tullee olemaan haaste. Vaikuttavuustietoa, arviointeja, käyttäjätietoa ja vertailuja kaivataan.

Hallinnollisista haasteista huolimatta kulttuurihyvinvoinnin kysymykset ja toimintamallit nähdään tärkeänä osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä asukkaiden hyvinvointia tukevana toimintona: kulttuurilla on paikkansa myös hyvinvointialueiden toiminnassa ja kuntien yhdyspinnoilla.

Selvitys kohdennettiin niihin kuntiin ja hyvinvointialueisiin, joissa on TEA-viisarin mukaan kulttuurihyvinvoinnin malleja käytössä. Selvityksessä tiedonkeruu toteutettiin pitkälti sähköisenä kyselynä, mutta myös puhelinhaastattelu oli mahdollinen. Kysely toteutettiin aikavälillä 30.11.2021–1.2.2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 74 toimijaa, joista 64 kunta- ja 10 hyvinvointialuetasolla. Lisäksi toteutettiin myös kaksi taustoittavaa asiantuntijahaastattelua, yksi ryhmä- ja yksi yksilöhaastattelu.

Materiaalit