Ilmastoriskien karttapalvelu Ilmari 

Ilmastoriskien karttapalvelu Ilmari muodostaa kullekin Suomen kunnalle riskiprofiilin, joka kuvaa ilmastoriskin kolmea osatekijää: haavoittuvuus-, vaara- ja altistumistekijöitä sekä niiden kontribuutiota kokonaisriskiin. Ilmarin avulla on mahdollista tunnistaa kunnan ilmastoriskin taso ja vertailla sitä muihin kuntiin. Tuloksia voidaan käyttää kunnan tai alueen sopeutumistyön suunnittelun tai tarkemman ilmastoriskien arvion lähtökohtana.

Ilmastoriskit

Olemme laatineet kuntien ja alueiden käyttöön Ilmastoriskien karttapalvelu Ilmarin, joka muodostaa kullekin Suomen kunnalle riskiprofiilin. Kuntien ilmastoriskiprofiilit perustuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n viitekehykseen, jossa ilmastoriskit muodostuvat vaara-, altistumis- ja haavoittuvuustekijöistä. 

Ilmastoriski muodostuu yhteensä 12 muuttujasta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaarojen osuutta ilmastoriskiin kuvataan kunnan vuosittaisen keskilämpötilan ja sademäärän ennustetun muutoksen avulla, äärimmäisten sääilmiöiden trendin sekä biofysikaalisen kuivuusvaaran avulla 

Keskilämpötilan muutos vaikuttaa muun muassa sademääriin, rankkasateiden todennäköisyyteen, lumi- ja jääolosuhteisiin, myrskyisyyteen sekä tietysti helle- ja kuivuusjaksoihin. Tämäntyyppisiä ilmastollisia muuttujia kutsutaan ilmastoriskejä arvioitaessa vaaratekijöiksi 

Niiden ohella myös erilaiset haavoittuvuustekijät voimistavat potentiaalisia ilmastoriskejä. Esimerkiksi iäkäs väestö, pieni tulotaso ja haavoittuva elinkeinorakenne muodostavat haavoittuvuustekijöitä.  

Alueelle voi myös sijoittua altistumistekijöitä, kuten herkkiä tai arvokkaita luonnonympäristöjä, rakennettua ympäristöä sekä tiivistä asutusta, joille ilmastonmuutoksesta voi aiheutua haittoja tai vaaroja. 

Indeksi ei huomioi tulvariskejä, mutta niitä voidaan tarkastella riski-indeksin ohella tapauskohtaisesti riskianalyysissä.

 

 

Karttapalvelun aineistot

Kaikki riskilaskennassa käytetyt aineistot ovat avoimesti saatavilla. Karttapalvelussa on hyödynnetty eri datalähteitä, kuten Tilastokeskuksen, Ilmatieteenlaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen aineistoja sekä vertaisarvioiduissa tieteellisissä artikkeleissa julkaistuja aineistoja. 

Aineisto on kuntakohtaista tai paikkatietopohjaista rasteriaineistoa, joka on aggregoitu keskiarvoistaen kuntakohtaiseksi. Jokainen muuttuja skaalattiin 0—1 välille siten, että kunta, jossa muuttujan arvo on pienin, saa arvon 0, ja kunta, jossa arvo on suurin saa arvon 1. Kukin osatekijä muodostettiin muuttujiensa aritmeettisena keskiarvona ja lopullinen riski-indeksi osatekijöidensä aritmeettisena keskiarvona.

Altistumistekijät

MuuttujaResoluutioVuosiLähde
Rakennetun ympäristön osuus1x1km2014Branco, V.V., Capinha, C., Rocha, J., Correia, L. and Cardoso, P. 2025.
Kuivuusaltistus*Kunta-SYKE & MMM. 2022.
Lumituhojen todennäköisyys16x16m2017Suvanto, S., Lehtonen, A., Nevalainen, S., Lehtonen, I., Viiri, H., Strandström, M., Peltoniemi, M. 2021.
Tuulituhojen todennäköisyys16x16m2017Suvanto S., Peltoniemi, M., Tuominen, S., Strandström, M., Lehtonen A. 2019.
VäestöntiheysKunta2023Tilastokeskus

Haavoittuvuustekijät

MuuttujaResoluutioVuosiLähde
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstäKunta2024Tilastokeskus
PienituloisuusasteKunta2023Tilastokeskus
Maa- ja metsätaloussektorin osuus työpaikoistaKunta2023Tilastokeskus
Muun työvoiman ulkopuolella olevan väestön osuus koko väestöstäKunta2023Tilastokeskus

Vaaratekijät

MuuttujaResoluutioVuosiLähde
Kuukauden keskilämpötilan muutos vuoteen 2035KuntaKuntaFinnish Meteorological Institute. 2023.
Kuukauden sademäärän muutos vuoteen 2035KuntaKuntaFinnish Meteorological Institute. 2023.
Äärimmäisten sääilmiöiden trendi1x1km1990-2019Branco, V.V., Capinha, C., Rocha, J., Correia, L. and Cardoso, P. 2025.
KuivuusvaaraKunta-SYKE & MMM. 2022.

* Tässä menetelmässä altistumistekijöihin valittu Syken kehittämä kuivuusmuuttuja sisältää sekä altistumis- (kuivuuden aiheuttamat vahingot teollisuudelle, yhdyskunnille ja maataloudelle) että haavoituvuustekijöitä (alkutuotannon osuus työpaikoista ja haja-asutusalueella asuvat lapset ja vanhukset). Tästä johtuen maatalouden haavoittuvuus sekä vanhusten osuus painottuu ilmastoriskin kokonaislaskennassa, mutta erittäin vähäisesti.

Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.