Etusivu EVP-indeksin muodostaminen EVP-indeksin muodostaminen Analyysin aluerajauksena käytettiin kuntatasoa ja analyysin kohteena olivat Manner-Suomen 292 kuntaa 1.1.2026 alueluokituksen mukaisesti. Miten analyysi toteutettiin?Jokaisen muuttujan tieto kerättiin kuntakohtaisesti. Indeksissä jokaiselle kunnalle annettiin muuttujakohtaisesti arvo 0—100 kunnan arvon persentiiliin perusteella siten, että vahvin arvo saa aina arvon 100 ja heikoin arvon 0. Kaikki muut arvot sijoittuivat näiden arvojen väliin. Indikaattorien arvoista aggregoitiin molemmat indeksit, jotka perustuvat kaikkien käytettyjen indikaattorien keskiarvoon. Molempien indeksien indikaattorien keskiarvosta muodostetaan alueen EVP-indeksi, joka kuvaa alueen elinvoima- sekä veto- ja pitovoimadynamiikan positiota suhteessa kaikkiin muihin kuntiin. Kaikki muuttujat olivat painottomia eli samanarvoisia suhteessa toisiinsa paitsi talouslukuin-deksi, jonka painoarvo oli kaksi. Tulokset laskettiin erikseen sekä elinvoima- että veto- ja pito-voimaindeksin osalta sekä lopuksi yhteistuloksena molempien indeksien perusteella. EVP-indeksissä on tapahtunut muutamia muutoksia, jotka on syytä huomioida eri vuosien julkaisujen vertailtavuudessa. 2024 indeksi:Elinvoimaindeksissä talouslukuindeksi korvasi kaksi muuttujaa: verotulot asukasta kohden sekä kertyneen ylijäämän. Tämän vuoksi talouslukuindeksin painoarvo on 2-kertainen verrattuna muihin muuttujiin.Talouslukuindeksi yhdistää monta eri talousmuuttujaa yhdeksi indeksiksi ja mahdollistaa kun-tien välisen vertailun yhtenäisellä mittarilla. Se kuvaa erityisesti kunnan tulopohjan, menojen hallinnan ja velkaantumisen suhdetta, mikä auttaa arvioimaan kunnan taloudellista kestävyyt-tä ja sopeutumiskykyä.Elinvoimaindeksiin lisättiin myös uudeksi muuttujaksi yritysperustana 1 000 asukasta kohden. Yritysperustanta kuvaa alueella aloittaneiden ja lopettaneiden yrityksien erotusta ja hyvin yri-tysdynamiikka. 2025 indeksi:Tilastokeskus on siirtänyt vuoden 2024 kuntakohtaisten työpaikkatietojen julkistusta, ja viralli-set tiedot julkaistaan vasta kesäkuussa 2026. Tämän vuoksi EVP-indeksissä on kahden työpaikkakehitystä kuvaavan muuttujan osalta hyödynnetty vuoden 2024 ennakkotietojen mallinnusta: avoimen sektorin työpaikkamuutos (%) vuosina 2022–2024 sekä työpaikkaomavaraisuusaste (%) vuonna 2024.Ennakkotiedot on tuotettu MDI:n kehittämällä nowcasting-mallilla, jossa työpaikkakehitystä ennustetaan työllisten ja työttömien määrän, yritysten henkilötyövuosien, yrityskannan ja kun-tatyypin perusteella käyttäen näiden muuttujien logaritmisia muutoksia. Mallin keskimääräinen ennustevirhe on suurissa kaupungeissa noin 0,5 %, seutukaupungeissa ja kehyskunnissa noin 1,5 % sekä pienissä ja ruotsinkielisissä kunnissa noin 2,5 %.Veto- ja pitovoimaindeksin laskennassa ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Elinvoimaindeksin muuttujat MuuttujaAjankohta vuoden 2025 indeksissäLähde Tulonsaajien mediaanitulot2024Verohallinnon tilastotietokanta Yritystiheys2024Tilastokeskus Koulutustasoindeksi2024Tilastokeskus Työllisyysaste 35-442024Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus (%)2024Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde2024Tilastokeskus Avoimen sektorin työpaikkamuutos (%)2022–2024Tilastokeskus Talouslukuindeksi2024Verohallinnon tilastotietokanta Yritysperustanta (1 000 as. kohden) 2024Tilastokeskus Sairastavuusindeksi2023Sotkanet Veto- ja pitovoimaindeksin muuttujat MuuttujaAjankohta vuoden 2025 indeksissäLähde Väestönmuutos (%)2020–2024Tilastokeskus Väestönmuutos (%)2024–2040MDI:n Väestöennuste Työllisten nettomuutto / vuosi (1000 as. kohden)2022–2024Tilastokeskus Sisäinen muuttovilkkaus (1000 as. kohden)2022–2024Tilastokeskus Valmistuneet asunnot (10 000 as. kohden)2022–2024Tilastokeskus Vanhojen asuntojen neliöhinta2024Tilastokeskus Ulkomaalaistaustaisten osuus (%)2024Tilastokeskus Opiskelijoiden osuus väestöstä (%)2024Tilastokeskus 15–34-vuotiaiden nettomuutto (1000 as. kohden)2022–2024Tilastokeskus Kesäasukkaat (100 as. kohden)2024Tilastokeskus HUOM! Tulkintojen osalta on huomioitava se, ettei indeksistä voi suoraan päätellä alueen absoluuttisen aluekehityksen tilaa, vaan alueen position poikkileikkaustilanteessa suhteessa muihin Manner-Suomen kuntiin tai kuntatyyppiin. Alueiden elin-, veto- ja pitovoimaa voidaan tarkastella useilla tavoilla valitusta näkökulmasta riippuen. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, joita ei voi mitata käyttämällä vain yhtä muuttujaa toisin kuin esimerkiksi väestö- ja työpaikkalisäystä tai bruttokansantuotetta. Alueiden elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman mittaamisessa ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa menetelmää, vaan saadut tulokset riippuvat aina valituista teemoista ja muuttujista, käytetyistä painotuksista, valitusta ajankohdasta. ELINVOIMA = aluetaloudelliseen perustaan ja kasvuun liittyvät tekijät, jotka voidaan edelleen jakaa ulkoiseen ja sisäiseen sekä kovaan ja pehmeään elinvoimaan. VETOVOIMA = kuinka kiinnostava, houkutteleva, dynaaminen, haluttava jne. alue on ulkopuolisten näkökulmasta, joka voidaan edelleen jakaa muutto-, sijainti-, paikka- ja kiertovetovoimaan. PITOVOIMA = kuinka viihtyisä, mukava, hauska, turvallinen jne. alue on alueen omien asukkaiden, yritysten ja toimijoiden näkökulmasta.
