Etusivu EVP-indeksin muodostaminen EVP-indeksin muodostaminen Analyysin aluerajauksena käytettiin kuntatasoa ja analyysin kohteena olivat Manner-Suomen 293 kuntaa 1.1.2024 alueluokituksen mukaisesti. Jokaisen muuttujan tieto kerättiin kuntakohtaisesti. Indeksissä jokaiselle kunnalle annettiin muuttujakohtaisesti arvo 0—100 kunnan arvon persentiiliin perusteella siten, että vahvin arvo saa aina arvon 100 ja heikoin arvon 0. Kaikki muut arvot sijoittuivat näiden arvojen väliin. Indikaattorien arvoista aggregoitiin molemmat indeksit, jotka perustuvat kaikkien käytettyjen indikaattorien keskiarvoon. Molempien indeksien indikaattorien keskiarvosta muodostetaan alueen EVP-indeksi, joka kuvaa alueen elinvoima- sekä veto- ja pitovoimadynamiikan positiota suhteessa kaikkiin muihin kuntiin. Kaikki muuttujat olivat painottomia eli samanarvoisia suhteessa toisiinsa paitsi talouslukuindeksi, jonka painoarvo oli kaksi. Tulokset laskettiin erikseen sekä elinvoima- että veto- ja pitovoimaindeksin osalta sekä lopuksi yhteistuloksena molempien indeksien perusteella. Muutoksia EVP-indeksin laskennassa suhteessa vuoden 2023 indeksiinIndeksiä päivitettiin siten, että elinvoimaindeksissä mukana olevat kuntatalouden muuttujat korvattiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalouden tilannetta kuvaavalla talousluvulla. Talouslukuindeksi on korvannut kaksi muuttujaa: verotulot asukasta kohden sekä kertyneen ylijäämän. Tämän vuoksi talouslukuindeksin painoarvo on 2-kertainen verrattuna muihin muuttujiin. Lisäksi elinvoimaindeksiä täydennettiin yritysdynamiikkaa koskevalla yritysperustannalla. Elinvoimaindeksin muuttujat MuuttujaAjankohta vuoden 2024 indeksissäLähde Tulonsaajien mediaanitulot2023Tilastokeskus Yritystiheys2023Tilastokeskus Koulutustasoindeksi2023Tilastokeskus Työllisyysaste 35-442023Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus (%)2023Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde2023Tilastokeskus Avoimen sektorin työpaikkamuutos (%)2021–2023Tilastokeskus Talouslukuindeksi2023Verohallinnon tilastotietokanta Yritysperustanta (1 000 as. kohden) 2023Tilastokeskus Sairastavuusindeksi2022Sotkanet Veto- ja pitovoimaindeksin muuttujat MuuttujaAjankohta vuoden 2024 indeksissäLähde Väestönmuutos (%)201–2023Tilastokeskus Väestönmuutos (%)2024–2040MDI:n Väestöennuste Työllisten nettomuutto / vuosi (1000 as. kohden)2021–2023Tilastokeskus Sisäinen muuttovilkkaus (1000 as. kohden)2021–2023Tilastokeskus Valmistuneet asunnot (10 000 as. kohden)2021–2023Tilastokeskus Vanhojen asuntojen neliöhinta2023Tilastokeskus Ulkomaalaistaustaisten osuus (%)2023Tilastokeskus Opiskelijoiden osuus väestöstä (%)2023Tilastokeskus 15–34-vuotiaiden nettomuutto (1000 as. kohden)2021–2023Tilastokeskus Kesäasukkaat (100 as. kohden)2023Tilastokeskus HUOM! Tulkintojen osalta on huomioitava se, ettei indeksistä voi suoraan päätellä alueen absoluuttisen aluekehityksen tilaa, vaan alueen position poikkileikkaustilanteessa suhteessa muihin Manner-Suomen kuntiin tai kuntatyyppiin. Alueiden elin-, veto- ja pitovoimaa voidaan tarkastella useilla tavoilla valitusta näkökulmasta riippuen. Kyse on laajasta kokonaisuudesta, joita ei voi mitata käyttämällä vain yhtä muuttujaa toisin kuin esimerkiksi väestö- ja työpaikkalisäystä tai bruttokansantuotetta. Alueiden elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman mittaamisessa ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa menetelmää, vaan saadut tulokset riippuvat aina valituista teemoista ja muuttujista, käytetyistä painotuksista, valitusta ajankohdasta. ELINVOIMA = aluetaloudelliseen perustaan ja kasvuun liittyvät tekijät, jotka voidaan edelleen jakaa ulkoiseen ja sisäiseen sekä kovaan ja pehmeään elinvoimaan. VETOVOIMA = kuinka kiinnostava, houkutteleva, dynaaminen, haluttava jne. alue on ulkopuolisten näkökulmasta, joka voidaan edelleen jakaa muutto-, sijainti-, paikka- ja kiertovetovoimaan. PITOVOIMA = kuinka viihtyisä, mukava, hauska, turvallinen jne. alue on alueen omien asukkaiden, yritysten ja toimijoiden näkökulmasta.
