HYVIS-hanke

Tutkimushankkeen tavoitteena on kartoittaa kuntien ja kyläyhteisöjen hyvää elämää ja kehittää kartoituksen pohjalta HYVIS-indeksi eli hyvän elämän indeksi kuntien strategisen suunnittelun ja tiedolla johtamisen tueksi. HYVIS-hankkeessa halutaan monipuolistaa keskustelua hyvästä elämästä ja sitä kuvaavista mittareista ja narratiiveista. Tutkimuksessa otetaan kasvun ja työllisyyden rinnalle sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksia, kuten yksilön merkityksellisyyden kokemus ja osallisuus, yhteisön yhteenkuuluvuus ja sosiaalinen eheys, palveluiden saavutettavuus ja osuvuus sekä fyysisen ympäristön laatu. Tutkimuksessa nostetaan huomion keskipisteeseen siirtyminen kestävään yhteiskuntaan ja toimijuus: miten muutos toteutetaan niin, että samalla edistetään asukkaiden hyvinvointia sekä yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä? Vuoropuhelun keinona on muun muassa arviointiviitekehys, joka pyrkii tuomaan uusia ulottuvuuksia myös vaikutusten arviointiin (mm. ihmisvaikutukset, kestävä kehitys ja Agenda2030 lapsinäkökulmasta), mahdollistaen politiikkaehdotusten arvioinnin HYVIS-näkökulmasta ja siten myös osaltaan tukien eri hallinnonalojen ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden yhteistyön vaikutuksia hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kannalta. Hanke tarkastelee kuntastrategioiden lausuttuja tavoiteasetelmia ja niihin pohjautuvaa kehityksen ja hyvän elämän mittarointia kaikissa Suomen kunnissa. Tämän lisäksi analyysia syvennetään laadullisin menetelmin mukaan valitun kuntajoukon kanssa. Hankkeessa mukana ovat mm. Kajaani, Kemiönsaari, Keuruu ja Kuopio. Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Sami Tantarimäen kanssa. Hankkeen toteutus ajoittuu keväästä 2020 syksyyn 2021. Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.