Vieraskynä: Yhteistyöllä vaikuttavuutta

Kulttuuriympäristöjen vaaliminen mielletään usein kapea-alaisena, kehitystä jarruttavana museoimisena. Arvokkaana nähdään korkeintaan arkkitehtuurin yksittäiset helmet tai nostalgiaa herättävät, vanhat alueet. Nuoremmatkin ja tavanomaiset rakennukset, puistot, kadut ja torit kertovat kuitenkin paljon historiasta, joka on syntynyt ihmisten arjen, luovuuden, työnteon, elinkeinoelämän, liikkumisen ja muun toiminnan myötä. Kulttuuriympäristöt ovat ehtymätön nostalgian lähde, niistä kumpuavat tarinat ja muistot.

Kulttuuriympäristöillä on laaja-alainen ja pitkävaikutteinen merkitys yhteiskunnassa. Selvitysten mukaan ne lisäävät alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta. Monipuoliset ympäristöt tukevat investointeja, kannustavat luovaan talouteen alueilla houkutellen eri alojen lahjakkaita toimijoita ja yrittäjiä. Kulttuurimatkailu on jatkuvasti kasvava ala, jonka menestys pohjaa alueiden identiteettiin ja ainutlaatuisuuteen. UNESCOn maailmanperintöluetteloon pääsystä kilpaillaan verisesti, koska se toimii kulttuurimatkailijoiden bongauslistana. Värikäs historia tarinoineen on hyvä alusta markkinoinnille ja alueiden erottautumiselle. Matkailuala on suuri työllistäjä samoin kuin korjausrakentaminen. Historian aistiminen edistää jatkuvuutta ja luo viihtyisyyttä vahvistaen asukkaiden ja yrittäjien paikallista identiteettiä. Ylpeys omasta perinteestä kasvattaa puolestaan sosiaalista pääomaa, lisää turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ajallisesti kerroksiset ympäristöt tarjoavat virikkeitä opetukseen ja koulutukseen. Kulttuuriympäristöjen vaaliminen on linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Monimuotoisuuden ohella jatkuvuus on välttämätöntä. Rakentamisen uusien kerrostumien sovittaminen vanhaan ympäristöön on arkkitehdille aina vaativa tehtävä.

Vaalimiseen kannattaa siis satsata. Tämä muistetaan yleensä juhlapuheissa. Miksi käytännössä kuitenkin toimitaan usein toisin? Onko vika päättäjien, virkakoneiston vai kansalaisten ymmärryksessä, motivaatiossa, viestinnässä vai lyhytjänteisessä taloudessa?

Maakuntauudistus myllertää hallinnon rakenteita. Kulttuuriympäristön vaalijat näkevät mustia uhkakuvia, mutta myös uuteen kannustavia mahdollisuuksia. Sektoriviranomaisten resursseja on viety, samoin ministeriön ja maakuntaviranomaisten ohjausvaltaa on karsittu. Suojeluvastuu on hajautunut, osaamistaso vaihtelee ja tietojärjestelmät takkuavat. Koetaan voimattomuutta ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta. Kiistatapauksissa suojelu on tavannut hävitä sata-nolla purkamiselle ja tehokkaalle, kvartaalivoittoja tuottavalle uudisrakentamiselle. Yhteinen huolenaihe on, kestääkö kulttuuriympäristömme enää suuria kolhuja?

Jotta kansalaiset saisivat tasapuolisesti kulttuuriympäristöpalveluita eri puolilla maata, tarvitaan lisää resursseja ja asenteiden on muututtava. Päätöksiä on tehtäessä on nähtävä pidemmälle tulevaisuuteen ja luotettava suojelusta vastaavien asiantuntemukseen.

Kulttuuriympäristöjen vaalimiselle on myös hyviä lähtökohtia. Kansainväliset sopimukset kannustavat, maankäyttö- ja rakennuslaki tarjoaa suojelukeinoja, politiikkaohjelmat ja kulttuuriympäristöstrategia viitoittavat tietä. Museovirastossa ja maakuntamuseoissa on korkeatasoista osaamista, yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään hyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi pienessä maassa verkostoituminen on helppoa, meiltä löytyy erinomaisia esimerkkejä kulttuuriympäristön yhteistyöryhmistä. Vapaaehtoisten joukko kasvaa koko ajan, kotiseututyön ja kaupunginosayhdistysten rinnalle on syntynyt suuri määrä kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön tutkimukseen, kasvatustyöhön ja vaalimiseen keskittyviä yhteisöjä. Alan lehtiä ja oppaita julkaistaan jatkuvasti, iloiset katutapahtumat madaltavat kynnystä osallistua, harmaiden lähiöiden muraalitaide elää nousubuumia.

Maakuntauudistukseen sisältyy myös mahdollisuuksia. Kunnissa kaavoitus ja rakennusvalvonta, koulutus ja kulttuuritoimi tulevat muodostamaan aiempaa keskeisemmän tehtäväkentän. Mikä valtava tilaisuus nostaa kulttuuriperintö tärkeään asemaan kuntastrategioissa, sivistystoimessa, viestinnässä ja markkinoinnissa! Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton ja Kulttuuriperintökasvatuksen seuran aloitteesta on jo lähes sataan kuntaan tehty kulttuurikasvatussuunnitelma. Hanketta tukevat Kuntaliitto, opetushallitus ja Taiteen edistämiskeskus.

Maakuntahallinnossa mullistukset ovat suuremmat. Onko luotavissa kokonaan uusi hallintokulttuuri ja -malli? Sellainen, joka viestii ja verkostoituu tehokkaasti, löytää kumppaneita, kuuntelee ja panee toiset kuuntelemaan, ottaa kantaa ja osallistaa alueensa asukkaita, liike-elämää ja päättäjiä. Koneisto, jolla on herkkyyttä käyttää otolliset tilanteet hyväkseen, joka osaa muuttaa arvoja ja asenteita, neuvoo ja innostaa. Syntyykö meille maakuntahallinto, joka toimii yhdessä kuntien kanssa saaden aikaan todellisia muutoksia yhteiskunnassa?

Tämä vaatii poikkihallinnollisuutta, eri toimintasektorien välistä keskustelua ja yhteistyötä. Prosessien katkopisteet on tunnistettava. Kulttuuri on läpäisevä asia, joka ei toteudu yksinomaan sivistystoimen puolella. Kulttuuriympäristö on otettava huomioon elinkeinotoiminnan ja matkailupuolen, maankäytön ja liikennesuunnittelun, liikunnan ja nuorisotoimen, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen sektoreilla.

Viranomaisilta edellytetään ihan uudenlaista työskentelytapaa. Eri hallintokuntien välisiä raja-aitoja on kaadettava, yhteistyötä ja kanssakäymistä lisättävä. Tarvitaan ennakkoluulottomia pilotteja ja erilaisia kokeiluja. Vuorovaikutusta yrittäjien ja tutkijoiden, yhdistysten ja kansalaistoimijoiden, päiväkotien ja oppilaitosten kanssa on lisättävä. Tietoisuuden herättäminen edellyttää suuria panostuksia ajantasaisiin tietojärjestelmiin ja niiden keskinäiseen yhteensopivuuteen. On toimittava laajalla rintamalla. Toisaalta myös yksittäiset teot voivat olla mullistavia. Esimerkkinä vaikka parin ihmisen valokuvausharrastus, joka voi Instagramin kautta paisua maailmanlaajuiseksi matkailuvaikuttajaksi. Kulttuuriympäristön painoarvo on realisoitavissa askel askeleelta.

Maire Mattinen, arkkitehti

Blogi liittyy MDI:n Kulttuuriympäristöt voimavarana maakunnissa ja alueilla -selvitykseen. Voit tutustua projektiin tästä.