Etusivu Ajankohtaista Blogi Tero Vuorinen: Miksi maisteri on mykkä? Tero Vuorinen: Miksi maisteri on mykkä? 11.6.2013 Liike-elämässä menestymisen ratkaisee harvoin pelkkä tieto. Ratkaisevaa on asioiden esittäminen. Olisiko vielä jotain kysyttävää? Tuskin koskaan. Kehitysideoita? Paljonkin, mutta vain kirjallisena. Herättikö ajatuksia? Kyllä, voit lukea ne nimettöminä kommentteina Suomi24-palstalta. Suomalainen ei osaa puhua. Koditon jenkki kertoo hurrikaanin jäljiltä suorassa tv-lähetyksessä sujuvasti, mitä on tapahtunut ja miltä se tuntuu. Suomalaisista oppineimmatkaan esiintyjät, kuten vaikka ministerit, eivät saa kakistettua suustansa ulos tiukassa paikassa juuri mitään järkevää. Yksi puhuu niin totta kuin osaa, toinen hokee ulkoa opeteltua mantraa ja loput eivät kommentoi. Selitys ei voi olla vain kotimaiset geenit. Poliitikot säilykööt mykkinä, mutta kansakunnan edun nimissä edes kauppatieteiden maisterit olisi saatava puhumaan. Tyypillinen ei-niin-ahkerasti viittaava peruskoululainen esiintyy 9 vuoden aikana suullisesti noin 37 minuuttia. Pakolliset esitelmät tuovat mukavasti väriä poskiin ja hikeä otsalle. Merkittävin korkeakouluopintojeni esiintyminen oli esitelmä aiheesta Min hemkommun. Arvasit oikein; yleisö osoitti seisten suosiotaan ja nautin suunnattomasti joka hetkestä. Selvisin ilman traumoja, mutta kaikki eivät toivu näistä täysin älyvapaista julkisista nöyryytyksistä koskaan. Koulutukseemme kuuluu olennaisena osana viralliset, puhujasta virheitä etsivät ei-älylliset esiintymiset. Koulutukseemme ei kuulu spontaania ja päivittäistä älyllistä puhetta. Harvardin ja monen muun kauppakorkeakoulun koulutus perustuu case-opetukseen. Harvardissa maisteriopiskelijat lukevat tosielämän tapahtumista noin 10 casea per kurssi ja kokoontuvat aina 100 hengen U:n muotoisiin saleihin 90 minuutin sessioihin niitä purkamaan. Luennoitsija kyselee casesta, jakaa puheenvuoroja ja rakentaa vastausten perusteella kokonaiskuvaa taululle. Oppilaille ropisee hyvin argumentoiduista vastauksista kurssiarvosanan määrittäviä pisteitä. Puhumattomuus arvioidaan kuten tyhjä tenttipaperi. Case-purkuja saattaa olla useita päivässä, ja lisäksi opiskelijat kokoontuvat pienryhmissä ennen purkutilaisuuksia keskustelemaan tehtävien ratkaisuista. Kukaan ei voi valmistua maisteriksi avaamatta suutaan. Harvardin maisteri on työnantajien silmissä se kaikkein halutuin, koska Harvard kouluttaa esiintymistaitoisia johtajia. Olisiko meilläkin tulevaisuudessa käyttöä kauppatieteiden maistereille, jotka kommunikoivat puhumalla? Kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 10.6.2013 Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kuntakortin ja EVP-indeksin tarjoamat tiedot täydentävät toisiaan Blogi 8.4.2024 Nanna Nieminen Ajantasaisen, päivittyvän ja kattavan tiedon merkitys ja tarve on kasvanut, ja tuntuu kasvavan edelleen kuntien toimintaympäristön muuttuessa nopeaan tahtiin ja kuntien kohdatessa isoja muutoksia. Miten suunnistaa muutoksen, tiedon, tietolähteiden ja tiedolla johtamisen työkalujen viidakossa? Lue lisää Kuntakortin ja EVP-indeksin tarjoamat tiedot täydentävät toisiaan
Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata Blogi 18.3.2024 Kirsi Siltanen Laura Väliniemi Rasmus Aro Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike. Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata
Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa Blogi 14.3.2024 Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu? Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa