Tero Vuorinen: Menesty keskittymällä tylsyyteen

Mitä useammat näkevät saman houkuttelevan bisneksen, sitä kovempi kilpailu syntyy. Mitä tylsempään bisnekseen ryhdyt, sitä paremmin saat touhuta rauhassa.

Voitto houkuttelee kilpailijat apajille. Tietyt alat vetävät puoleensa yrittäjiä, vaikka niiden kannattavuus on huono. Tällaisia ovat trendien ja tosi-tv:n mukaan vaihtuvat muotialat, kuten sisustussuunnittelu tai ravintoterapia. Päätös alan yrittäjäksi ryhtymiseen ei perustu voitto-odotuksiin.

Kannattamattomia kestosuosikkejakin löytyy. NHL-komennukselta palaava kiekkoilija on tilanteessa, jossa rahaa ja voimaa on, osaamista ei. Hän lähtee yleensä mukaan ravintolatoimintaan, kuntosalibisnekseen tai lentoliikenteeseen. Juuri sinne missä rahaa on vaikeinta tehdä. Seurauksena on rumia konkursseja tai yrittäjän kassan kestäessä tappion tekemisen suomenennätyksiä. Ehkä tunnetkin jo ohjeen; taksikuskin jutellessa pörssiosakkeista on aika poistua markkinoilta. Tässä uusi; älä peesaa lätkäsankaria – päädyt surkeaan bisnekseen.

Keskity siis muoti-ilmiöiden ja kestomagneettien sijaan bisnekseen, joka ei kiinnosta muita. Mikä olisi tällainen ala? Joku, jossa ei ole glamouria, ei näyttäviä tuotteita eikä huikeita visioita kasvusta. Sanotaan vaikka saippuan ja apulannan valmistaminen, onko tarpeeksi tylsää eli kannattavaa? On, kemianteollisuus on viimeaikoina ollut Suomen toimialoista kovimmassa vedossa ja vastannut yksin siitä että Suomen vienti ei ole täysin romahtanut.

Tai miten olisi ala, jossa markkinat ja tuotteet ovat lähes muuttumattomia ja mahdollisimman tylsiä. Ei siis autot, kännykät tai vaatteet, vaan mieluummin postilaatikkojen tai potkukelkkojen valmistus? Metallisia postilaatikoita valmistava Bobicompany on kasvanut nopeasti miljoonien liiketoiminnaksi tekemällä sitä mitä muut tuskin ovat harkinneet. E.S. Lahtinen on valmistanut vuodesta 1933 lähtien jo toista miljoonaa lähes muuttumattomana pysynyttä potkukelkkaa. Suomen vahvimmaksi yritykseksi valittu Serres on keskittynyt sairaaloiden kertakäyttöastioihin eli leikkaussalien laitteistojen arvosta muiden ylenkatsomaan viimeiseen promilleen.

Warren Buffett, yksi maailman menestyneimmistä sijoittajista, toimii tylsästi ja vastoin muoteja. Hänen tuorein ostoksensa on kemianteollisuutta (Lubrizol) ja ennestään hän omistaa isot siivut maailman johtavasta saippuatehtailijasta (Johnson & Johnson) ja suurimmasta mattovalmistajasta (Shaw Industries). 

Tässä varma tulevaisuuden menestysala – hautaustoimistot. Suurten ikäluokkien kuoppaaminen on miljardibisnes. Uusi Nokia. Ala ei ole keskittynyt ja tilaa on uusille tulijoille, ketjuille ja kansainvälistymiselle. Eikä tarvitse pelätä kiekkoilijoiden invaasiota tai tosi-tv -hypeä.

Kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 4.2.2013.

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?