Blogi: Silmäiltävää sisältöä

Työssäni julkaisujen taittajana riemastun tekstisisällön helppolukuisuuden huomioivista kirjoittajista. Mielestäni luetuksi tullut teksti on paras teksti. Vaikealukuiselta näyttävä teksti jää lukematta ja sanoma sanomatta. Turhan pitkä ja monimutkainen teksti nostaa lukemisen kynnystä. Helppolukuiselta vaikuttava teksti kannustaa lukemaan. Minusta helppolukuisuuteen voi vaikuttaa 1) sisältötasolla ja 2) muotoseikoilla, ja parhaimmillaan ne vaikuttavat toisiinsa:

1) kirjoita ja anna luettavaksi tekstiä, jonka voi helposti lukea ja ymmärtää

2) anna tekstille ja sen osille oikea koko ja tila

Lopullinen julkaisumuoto kuten julkaisun koko ja sivujen määrä ohjaavat myös sisältöä ja vaikuttavat suoraan kirjoittamiseenkin. Napakka avaus asiasta pakottaa tiivistämään tarpeettomuuksista. Avataanko huomiot yhdellä vai 16 sivulla? Kutsutaanko pohdintaan postikortilla vai lukuisilla liitteillä? Tämäkin yhden sivun mittainen blogikirjoitus olisi ikävän näköinen yhtenä pötkönä ilman rakennetta ja kappalejakoja – yök! Edes pieni rakenteellisuus luo mielikuvan, että viesti on jollain tavalla mietitty ja paloiteltu osiin, joiden avulla lukeminen etenee. Kirjoittaja ja taittaja jakavat vastuun tekstin luettavaksi tekemisessä.

Olen antanut itseni ymmärtää ajatuksen jalostuvan tekstieditorista taitto-ohjelmaan ja viimeiseen PDF-vientiin asti. Tekstiin palataan ja sitä uudelleenmuotoillaan. Vältetään vieraiden sanojen, erityisalasanaston ja tarpeettomien sanojen käyttöä. Karsitaan väärinymmärryksen mahdollisuudet. Tekstieditorissa syntynyt teksti kasvaa taitossa, kun tekstin painoarvot selkiytyvät ja ajatukset saavat lihaa luiden ympärille. Lopullinen julkaisu on ajattelijan kättä pidempää.

Tekstissä on sanoma. Autetaan lukijaa näkemään ja pidetään helppolukuisuudesta huolta.

Kysy lisää

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?