Seinäjoki Roasted -blogi: Riittääkö Seinäjoelle virtaa jatkossa?

Timo Aro

Seinäjoki on 2000-luvun alun kasvu- ja menestystarina. Seinäjoesta on tullut yksi vetovoimaisimmista paikoista koko maassa. Väestönkasvu ja muuttovoitot ovat kivunneet kuntien aateliin. Ulkopuoliset kysyvät usein päätään pyöritellen, mihin vetovoima perustuu ja mikä selittää nopeaa asukas- ja työpaikkakasvua?

Oikeita kysymyksiä, joihin on vaikea löytää oikeita vastauksia.

Yksi asia on varma: Seinäjoen kasvu on kirjaimellisesti ihme. Ei ehkä maailman kahdeksas ihme, mutta kannustava esimerkki aluekehityksen näkökulmasta. Ulkopuolisen eli ei-pohjalaisia juuria omaavan henkilön näkökulmasta Seinäjoen pitäisi luontaisten edellytysten mukaan olla kaikkea muuta kuin kasvu-uralla.

Ajatellaan hetki ääneen Seinäjoen lähtökohtia.

Kaupungin juuret ovat pienessä, risteyspaikassa sijaitsevassa kauppalassa. Ympärillä on jokaiseen ilmansuuntaan tasaisen tappavaa peltoa. Sijainti on mitä on keskellä syvää maaseutua. Merestä tai järvistä ei ole tietoakaan. Maisemaa hallitsee yksi kuraoja ja nyppylä, joita paikalliset kutsuvat joeksi ja vuoreksi. Teollinen historia tai perinne on sanalla sanoen olematon. Oma korkeakoulu tai vetovoimaiset matkailu- ja luontokohteet huutavat poissaolollaan. Alue on täynnä juurevia, itsepäisiä ja uhoavia ihmisiä, jotka ovat tottuneet lähtemään kultaa vuolemaan joko Amerikkaan tai etelään. Ja kaupunki itsessään on kaupunkikuvaltaan epäkaupunki, josta puuttuu kunnon keskusta ja oikean kaupungin tunnusmerkit Aallon pytinkejä lukuun ottamatta.

Siis: miten ihmeessä näistä lähtökohdista ponnistetaan huipulle?

Helpointa on osoittaa ja perustella mitattavissa olevat avaintekijät: uudet asukkaat, uudet työpaikat, uudet ja kasvuhaluiset yritykset, lisääntyneet investoinnit ja strategiset valinnat esimerkiksi ruuantuotannon arvoketjuun tai tapahtumiin.

Vaikeampaa on päästä kiinni ei-mitattavissa oleviin tekijöihin. Tarkoitan sellaisia vahvuuksia, jotka liittyvät Seinäjoen mentaaliseen etuun: tahtoon, vahvaan tulevaisuususkoon, kovaan yrittäjähenkeen, näyttämisen haluun, vahvaan identiteettiin ja pirun taitavaan aluemarkkinointiin.

Seinäjoen ihme perustuu kovien ja pehmeiden vetovoimatekijöiden yhdistämiseen sekä positiivisesti omalaatuiseen identiteettiin. Sijainti vahvistuvan pääradan varrella on stimuloinut kasvua. Kilpailuasetelma Vaasan kanssa on eduksi molemmille. Strateginen kuntaliitos Nurmon kanssa oli napakymppi sekä kasvukehän laajenemisen että ajoituksen osalta. Ilmajoen ja Lapuan saaminen samaan kimppaan olisi pieni lottovoitto ajan kanssa koko alueelle.

Silti on mahdotonta sanoa, mikä mitattavista tai ei-mitattavista tekijöistä on toiminut laukaisevana tekijänä kasvussa, mutta lopputuloksena on klassinen positiivinen polkuriippuvuus. Seinäjoki on päässyt oman työnsä ja valintojensa ansiosta itse itseään vahvistavalle positiiviselle kasvukehälle.

Seinäjoen vetovoimaluvut puhuvat puolestaan. Mutta ja vielä kerran mutta.

Omassa kotikaupungissani on sanonta, jonka mukaan ”Poris sul menee nii kaua hyvi ku alkaa mennä hyvi”. Seinäjoen vetovoima on ollut optimaalisessa tilanteessa 2000-luvulla, mutta riittääkö se jatkossa? Millaisia valintoja vetovoiman ylläpitäminen edellyttää jatkossa? Kuinka pitkällä alueen katse on jo tulevaisuudessa?

Seinäjoen vahvan vetovoiman kolikon toisella puolella on kaksi vähemmän miellyttävää asiaa.

Ensimmäiseksi, Seinäjoki imee Lapin Rovaniemen ohella kaikkein tehokkaimmin muun maakunnan muuttovirtoja puoleensa. Seinäjoki saa muuttovoittoa kaikista maakunnan kunnista lukuun ottamatta Ilmajokea ja Lapuaa. Seinäjoen nopea kasvu iskee kuin märkä rätti silmille varsinkin sellaisissa alueen kunnissa kuin Alavus, Kauhajoki, Alajärvi, Kurikka tai Ähtäri. Seinäjoen kasvun rajat ovat tulleet vastaan oman maakunnan osalta. Seinäjoen on houkuteltava jatkossa entistä enemmän tulijoita muualta maasta ja maailmalta.

Toiseksi, Seinäjoki ei ole muuttovirtojen näkökulmasta edustava esimerkki avoimesta, suvaitsevaisesta ja kansainvälisestä kaupungista. Maahanmuuton osuus on marginaalinen verrattuna lähes kaikkiin keskuskaupunkeihin. Seinäjoen tulevan vetovoiman kannalta maahanmuuttajat ovat keskeinen avainryhmä. Maahanmuuttajilla on iso merkitys alueen henkiseen ilmastoon, ilmapiiriin ja houkuttelevuuteen. Pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu jatkossa nykyistä enemmän. Avoin ja suvaitsevainen kaupunki on jatkossa yhä tärkeämpi kilpailukykytekijä, osa kaupunkien pehmeää vetovoimaa.

Seinäjoella on loistavat edellytykset kirjoittaa uusi luku kasvu- ja menestystarinaansa, mutta se edellyttää vielä nykyistä enemmän rohkeutta, toisintekemistä ja uusiutumiskykyä valintojen osalta.

Timo Aro