Blogi: Tunnetko sinä lähimmäisenrikkautta?

Ihmiselle ei tee hyvää työskennellä yksin kirjoitti Anu Järvensivu Helsingin Sanomien kolumnissaan 8.2.2015 (lue tästä). Anu, olen kanssasi samaa mieltä ja vääntäisin otsikon vielä iloisesti muotoon: ”Ihmisille tekee niin hyvää tehdä töitä yhdessä!”

Trendi yritysten, organisaatioiden, oppilaitosten – IHMISTEN – yhteen saattamiseksi ei ole uusi. Teknologiakeskukset, yrityspuistot, innovaatio- ja osaamiskeskukset, yliopistokampukset, hautomot, startup-saunat, demolat, protomot, logomot, korjaamot, hubit, avokonttorit, monitilatoimistot ja yhteisölliset toimistotilat sitä todistavat.

 Tuoreita uutisotsikoitakin riittää:

  • 450 neliötä tilaa start up -yrityksille Kaisaniemeen (lue juttu)
  • Helsingin kaupungin neljä teknistä virastoa ja yli 1 300 työntekijää yhteen saman katon alle (lue juttu)
  • Ministeriöiden yhteinen pop up -toimisto Kirkkokadulle (lue juttu)

Mitä isot edellä sitä pienemmätkin perässä. Myös MDI muutti yhteisöllisiin työtiloihin syyskuussa 2014 (MDInews).

Mistä tässä sitten oikein on kyse? Ei mistään kovin uudesta. Ehkä jopa jostain ikiaikaisesta. Uskosta ihmisten kykyyn saavuttaa vuorovaikutuksessa toisensa kanssa jotain enemmän kuin mitä saavuttaisivat yksin. Kyllä te nämä jutut olette kuulleet. Kyllä te tiedätte, mitä näillä yhteen saattamisilla ajetaan takaa. Kohtaamisia, sattumia, synergioita, oivalluksia, innovaatiota – tiedettä, taidetta, liiketoimintaa. Tavoitteita on vaatimattomista mitä kunnianhimoisimpiin.

Papin tyttärenä sallinette lainauksen kristillisestä teologiasta. Se alkaa lähimmäisenrakkaudesta. Toisen ihmisen huomioon ottamisesta ja kunnioittamisesta. Luottamuksesta ja arvostuksesta. Ja mikä hienointa, se kasvaa yhteisöissä oikein ruokittuna lähimmäisenrikkaudeksi – ihmisten väliseksi rikastuttavaksi vuorovaikutukseksi, joka voimavarana kannattelee hyvinä ja huonoina aikoina, luo uutta, motivoi, inspiroi, mahdollistaa tieteen, taiteen ja busineksen läpimurrot. Lähimmäisenrikkaus on työyhteisöjen valjastamaton taikavoima.

Joko teillä kukoistaa työyhteisössä lähimmäisenrikkaus? Luonnistuuko yhteistyö, yhdessä tekeminen? Syntyykö uutta? Onko sitä kuuluisaa pöhinää? Ellei, mestari-Loiria mukaillen – meidän on aika jutella. Nuotiolla tai neukkarissa, molemmat käy.

Kysy lisää

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?