Isokangas: Koettaisko onnea…?

”…on niin helppoo olla onnellinen, tyytyy siihen mitä on… on niin helppoo elää nyt ja tässä…”

Noin laulaa radiossa Olavi Uusivirta. Naivi jätkä! Varmasti sarkasmia. Tyly ja pessimistinen kuule Olavi on helppoo olla! Laulaa mollissa eikä duurissa.

Mutta mitä jos sittenkin vaikka vain vuodenvaihteen kunniaksi koetettais onnea…? Nythän on aika, jolloin ainakin viikon kaksi voisi kokeilla jotain uutta. Sitä vartenhan ovat uudenvuodenlupauksetkin.

Otetaan se onni. Lisätään sitä. Mutta miten…? Otetaan avuksi vähän selfhelppiä sosiaalisesta mediasta. FB on ollut parisen viikkoa täynnä erilaisia elämänohjeita ja iskulauseita, jotka ovat pullollaan tunnetta, voimaa – uhoakin. Etsin käsiini listauksen, jossa kerrotaan ”12 things happy people do diffenrently”. Vapaasti suomennettuna listan kohdat menevät näin:

  1. Osoita kiitollisuutta
  2. Viljele optimismia
  3. Vältä ylianalysointia ja vertailua muihin
  4. Tee muille hyvää
  5. Pidä hyvää huolta ihmissuhteista
  6. Kehitä erilaisia selviytymisstrategioita
  7. Opettele antamaan anteeksi
  8. Hae flow-kokemuksia
  9. Pysähdy nauttimaan elämän iloista
  10. Sitoudu tavoitteisiin
  11. Harjoita henkisyyttä
  12. Vaali kehon hyvinvointia

Hieno lista! Huoneentauluksi samantien. Tunnen itseni onnelliseksi jo nyt.

Kovin katu-uskottavaa onnentavoitteluni ei taida kuitenkaan olla, jos lähteeni on FB postaus. Otetaan kehiin nyt joku vakavasti otettava henkilö – vaikka joku diplomi-insinööri! Yksi lemppariajattelijoistani diplomi-insinööri ja onnellisuusfilosofi Frank Martela sopinee kuvioon. Frank sanoo mm. näin: ”onnellisuus ja menestys elämässä ovat suuresti kiinni niistä ihmisistä, joiden kanssa on tekemisissä”,  ja jatkaa vielä: ”haastavista olosuhteista nousseilla tyypeillä on yleensä ollut joku ihminen, joka on auttanut eteenpäin.” Kiitos Frank! Ihmisiin olen uskonut aina. Ihmisiin ja ihmisten tahtoon olla toisilleen hyviä, ihmisten taitoon inspiroida, innostaa, kannustaa toisiaan. Ihmiset ovat ihan parhaita. Onneni sen kun vain lisääntyy!

Frankin tutkijakaverit Rochesterin yliopistosta Edward Deci ja Richard Ryan ovat tunnistaneet meille ihmisille kolme sisäisen motivaation lähdettä. Ihmistä motivoi itsenäisyys, yhteys muihin ihmisiin sekä se, että on taitava siinä, mitä tekee. Onnen jäljilläkö tässäkin – väittäisin, että kyllä. Frank tahtoo viedä ajattelua vielä pidemmälle. Hän pyrkii osoittamaan, että pelkkä yhteys muihin ei riitä, että vielä motivoivampaa on, jos työllä on myönteinen vaikutus muihin ihmisiin. Frank haluaa tutkia sitä, mikä saa ihmisen auttamaan toista ihmistä. ”Mun mielestä ihminen saa hirveän paljon siitä, että tekee hyvää muille”, toteaa Frank. Go Frank, mä tsemppaan sua! Tutkit hienoa teemaa. Taas tunnen onnea.

Lopuksi takaisin Olaviin. Ei oo helppoo olla onnellinen joo, mutta hullua on, jos ei edes yritä. Olavi, miten olis, pistetäänkö soimaan eka ”Niin helppoo olla onnellinen” ja heti perään ”Oodi ilolle”…?! Mä sanon, että KYLLÄ! Koetaan onnea.

Koeta sinäkin – töissä, kotona, missä menetkin.

Blogissa on lainauksia Frank Martelan haastattelusta “Seuraava Saarinen”, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 19.8.2013.

“12 things happy people do differently” löytyy FB:stä osoitteesta: http://on.fb.me/1gg0k4A 

Kysy lisää

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?