Blogi: Saavutettavuuden mittaamista

Susanna-Haanpaa-271-202

Saavutettavuuden mittaamisesta ja tutkimisesta on tullut viimeaikojen ”hitti”, eikä syyttä: onhan toimivan kaupungin yksi tunnusmerkeistä hyvä saavutettavuus sekä vapaus valita eri liikkumismuotojen välillä. Saavutettavuus kuvastaa kaupungin toiminnallista ja fyysistä rakennetta sekä vaikuttaa alueiden kilpailukykyyn ja yksilöiden jokapäiväisiin valintoihin. Tämän vuoksi luotettavaa tietoa palveluiden ja alueiden saavutettavuudesta tarvitaan yhä enemmän ja tälle on selkeää tarvetta esimerkiksi kaupunkitutkimuksessa ja yhdyskuntasuunnittelussa.

Kauppakeskus Jumbon saavutettavuus autolla ruuhka-aikaan

Saavutettavuuden ajatellaan tavallisesti tarkoittavan ainoastaan ihmisten liikkumista eri toimintojen välillä, mutta se voi myös yhtä hyvin tarkoittaa esimerkiksi tiedon tai tavaran liikkumista. Saavutettavuus onkin hyvin laaja aihe, jota voidaan käsitellä useasta eri näkökulmasta kontekstista riippuen. Tämän vuoksi se soveltuu monen eri tieteenalan tutkimuksiin.

Liikkuvuus on saavutettavuuden kanssa hyvin läheinen käsite ja nämä termit usein sekoitetaankin keskenään. Liikkuvuus tarkoittaa kuitenkin ihmisten mahdollisuutta liikkua itse tai tulla liikutetuksi paikasta toiseen jollain välineellä. Liikkuvuuteen vaikuttavat liikutettavien määrä sekä liikuttavan kulkuneuvon kapasiteetti.

Useissa tapauksissa liikkuvuuden lisääminen parantaa myös saavutettavuutta, mutta aina näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi hyvin ruuhkaisella alueella, jossa asukkaat asuvat tiiviisti lähellä palveluita, on hyvä saavutettavuus, mutta huono liikkuvuus. Jos alueella taas on suuria teitä ja vähän ruuhkia, mutta toisaalta vain muutamia toimintojen kohteita, on liikkuvuus hyvä, mutta saavutettavuus huono.

Tämän hetken suomalaisessa tutkimuksessa saavutettavuuden tutkimiseen ja mittaamiseen on keskittynyt erityisesti Oulun yliopiston geoinformatiikan osasto, jonka keskeisiä tutkimuskohteita ovat terveysmaantieteeseen liittyvät kysymykset, joita tarkastellaan saavutettavuuteen, sijaintien suunnitteluun sekä kulkureittien optimointiin liittyvien analyysien kautta. Myös Helsingin yliopiston Accessibility Research Group -tutkimusryhmä on keskittynyt tutkimaan saavutettavuutta ja ihmisten liikkumista erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Saavutettavuuden mittaaminen on haasteellista, koska saavutettavuuteen vaikuttavat hyvin monet eri asiat. Yksi toimiva ja yleisesti käytössä oleva tapa mitata teoreettista saavutettavuutta ovat paikkatietoanalyysit, jotka pohjautuvat matka-ajan mittaamiseen lähtöpisteen ja kohdepisteen välillä. Oulun yliopisto sekä Helsingin yliopisto tutkivat saavutettavuutta erityisesti paikkatietoanalyysien kautta.

Rautatieaseman saavutettavuus autolla ruuhka-aikaan

Tavallisesti matka-aikaa mitataan autolla ajoa ajatellen, mutta laskelmia kannattaa tehdä myös muilla kulkuvälineillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla monet liikkuvat auton sijaan julkisilla liikennevälineillä sekä kävellen ja pyörällä, jolloin eri palveluiden saavutettavuutta tulee mitata myös näillä kulkuvälineillä. Viime vuoden uutuutena Helsingin kaupunkikuvaan ovatkin astuneet uudet kaupunkipyörät muun julkisen liikenteen ohelle, mitkä ovat uskoakseni osaltaan parantaneet lyhyillä matkoilla toimintojen saavutettavuutta. Matka-aikaan kuluvia laskelmia voi tehdä myös esimerkiksi hälytysajoneuvojen tehokasta saavuttavuutta ajatellen. Itse olen tehnyt pro gradu -tutkielman pelastuspalveluiden saavutettavuudesta, jossa mitattiin paloautolta kuluvaa aikaa paloasemalta onnettomuuskohteeseen paikkatietoanalyysien avulla.

Vaikka paikkatieto-ohjelmilla tehdyt analyysit ovat teoreettisia tuloksia, antavat ne kuitenkin hyvin osviittaa siitä, millä tavoin eri alueet ovat saavutettavissa. Paikkatietoanalyyseistä saatu laskennallinen tieto auttaa ymmärtämään eri alueiden sisäisiä saavutettavuusrakenteita sekä antaa tietoja mahdollisista saavutettavuuden ongelmakohdista. Näissä analyyseissä tulee kuitenkin muistaa, etteivät ne välttämättä ota huomioon kaikkia saavutettavuuteen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi kuljettajan ajotaitoa tai säätä. Säännöllisesti seurattaessa laskennallinen tieto kuitenkin auttaa havainnoimaan muutoksia saavutettavuudessa.

Suomalaisessa tutkimuskentässä on kiitettävästi alettu kiinnittämään huomiota saavutettavuuteen liittyviin kysymyksiin, mutta vielä on paljon tehtävää. Hyvä toimintojen saavutettavuus vaikuttaa suoraan asukkaiden ajankäyttöön, hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen sekä toisinaan myös koettuun turvallisuuteen. Arkipäivämme koostuvat usein aikataulutetuista toiminnoista, joihin on käytössä päivittäin vain tietty määrä aikaa. Usein liikkuminen työpaikalle, päiväkotiin, kauppaan, harrastuksiin, terveyskeskukseen tai ylipäänsä peruspalveluiden äärelle vie päivästämme paljon aikaa. Varmasti suurin osa on joskus toivonut muutamaa lisätuntia vuorokauteen: maksimoimalla toimintojen saavutettavuuden mahdollisimman lyhyessä ajassa voidaan säästää arvokkaita minuutteja tai jopa tunteja päivässä.

Susanna

Karttojen tekemiseen käytetty pohja-aineisto:
Toivonen, T., H. Tenkanen, V. Heikinheimo, T. Jaakkola, J. Järvi & M. Salonen (2015). Helsinki Region-Travel Time Matrix 2015. DOI: 10.13140/RG.2.1.1901.3201