Blogi: Onko työpaikallasi pelkkiä alligaattoreita?

Istuin vuosi sitten Berkeleyn yliopiston johtajuusgurun Homa Bahramin luennolla. Hän esitteli parhaan kuulemani johtajuusopin, jota olen alkanut kutsua eläintarhateoriaksi. Eläintarhateoriasta mielenkiintoisen tekee se, että kyseistä mallia voi jokainen hyödyntää omassa työyhteisössään.

Yrityksen päätöksenteosta vastaavat henkilöt ovat usein alligaattoreita. Alligaattorit toimivat ripeästi, välillä jopa aggressiivisesti ja ovat yrityksen eteenpäin vievä voima. On tyypillistä ja toivottavaa, että yrityksestä löytyy myös kameleita, jotka ovat liikkeissään huomattavasti hitaampia. Kameleiden erityispiirre on imeä kaikki saatavilla oleva tieto päätöksentekoa varten. Gepardien erityispiirre on nopeus. He pystyvät tekemään useita asioita rinnakkain erittäin nopeasti. Meritähdet ovat yrityksen selkäranka silloin, kun tarvitaan sitkeyttä. Jos meritähdeltä katkaisee käden, kasvattaa tämä hetkessä uuden tilalle. Kameleontit voidaan heittää tilanteeseen kuin tilanteeseen, koska he sopeutuvat ja pystyvät toimimaan kaikissa olosuhteissa. Kuudes eläintarhan jäsen on lapinkoira. Lapinkoirat innostuvat kaikesta, aivan kaikesta.

On tärkeää tunnistaa millaisia ominaisuuksia itse kantaa. Miten esimerkiksi suhtaudun muutokseen? Innostunko? Haluanko mahdollisimman paljon tietoa? Olenko sopeutuja? Kun tunnistaa omat ominaispiirteet on helpompi ymmärtää kollegaa, koska hän ei välttämättä ole samaa eläintyyppiä, jota itse edustaa.

Jos organisaatiosi haluaa saavuttaa jotakin poikkeuksellista, tarvitsee se kaikkia eläintarhateorian eläinlajeja. Pelkkä alligaattorilauma ei yksin pysty huipputuloksiin. Mikään eläinlajeista ei myöskään ole toistaan parempi tai tärkeämpi. Jokainen eläinlaji tilkitsee omilla vahvuuksillaan muiden eläinlajien heikkouksia.

Organisaatioon tulee luoda sellainen kulttuuri, jossa jokaista työyhteisön jäsentä kunnioitetaan. Jokaisen on ymmärrettävä kaikkien kollegoiden hyödyllisyys organisaatiolle. Rohkenen väittää, että kunnioittava ilmapiiri, toisiaan täydentävät vahvuudet ja varaukseton sitoutuminen yhteiselle matkalle luovat timanttisen perustan poikkeukselliselle menestykselle.

Jarl Matti Anttila
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n perustajajäsen
Jakamo Osakeyhtiön perustajajäsen

Blogi-kirjoitus on julkaistu kolumnina 16.12.2015 ilmestyneessä kaupunkisanomalehti Eparissa.

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?