Blogi: Kansa tietää – oikeasti

Perustuslakivaliokunta palautti viime perjantaisella lausunnollaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun merkittäviltä osin lähtöpisteeseen. Erityisesti asiakkaan valinnanvapautta koskeva laki todettiin puutteelliseksi, minkä johdosta hallitus päätti ottaa vuoden aikalisän koko uudistuksen valmisteluun. Näillä näkymin itsehallinnolliset maakunnat aloittavat sote- ja maakuntapalvelujen järjestäjänä ensi vuosikymmenen alussa.

Olemme osaltamme tukemassa sote- ja maakuntauudistusta toteuttamalla valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvityshankekokonaisuutta. Huhtikuun lopulla kysyimme yli tuhannelta suomalaiselta, missä määrin he uskovat uudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen. Alla olevasta kuvasta käy ilmi kansalaisten mielipide.

Miten sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan seuraaviin asioihin? (-2=erittäin negatiivisesti, -1=negatiivisesti, 0=ei vaikutusta, +1=positiivisesti, +2=erittäin positiivisesti, EOS=En osaa sanoa)

Kansalaiset suhtautuvat kaikkein kriittisimmin uudistuksen merkittävimpiin tavoitteisiin: palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen, palveluiden kustannuksiin ja ihmisen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Yli 40 % kansalaisista arvioi, että uudistus tulee vaikuttamaan näihin asioihin joko erittäin negatiivisesti tai negatiivisesti. Perustuslakivaliokunta oli kansalaisten kanssa samaa mieltä valinnanvapautta koskevassa lausunnossaan toteamalla, että: ”… valinnanvapausmalli voi heikentää väestöryhmien välistä yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja sitä myötä myös kustannusten kasvun hillitsemistä.”

Hengästyttävällä tahdilla ja äärimmäisen kunnianhimoisella aikataululla valmisteltu uudistus saa nyt kaipaamaansa lisähappea. Toivoa sopii, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon virkamiesten ja asiantuntijatahojen näkemykset tähänastista paremmin. Voimakkainkaan poliittinen ohjaus ei saa ohittaa järkiperusteita saati sitten laeista järeintä, perustuslakia.

Kansakin sen tietää.

p.s. Voit tutustua toteuttamamme kansalaiskyselyn tuloksiin tästä ja kyselyn tuloksista julkaistuun STM:n tiedotteeseen tästä.

Kysy lisää

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?