Blogi: Ennakoi ja menesty

IlppoS

Pikaraitiovaunu huristaa Pohjois-Helsingistä keskustaan kahdessakymmenessä minuutissa. Poikittaisliikenne on kattavaa, sujuvaa ja nopeaa. Robottiauto hakee lapset päiväkodista tai koulusta tarvittaessa. Netistä ostettu paketti lentää kotiovelle dronen kyydissä. Ravintolasta kotiin tilattu ruoka puolestaan kulkee robottimönkijän kyydissä. Asunto sijaitsee kenties fyysisesti kaukana vanhasta keskustasta, mutta etäisyyttä ei juuri ajattele. Sitä paitsi kaikki arkena tarvittava peruspalveluista harrastuksiin löytyy lähikulmiltakin. Osan välttämättömistä palveluista saa naapuruston palvelupisteestä ja osan suoraan kotiin. Palvelupisteet toimivat tietysti kaikilla mahdollisilla kielillä.

Työpaikka sijaitsee missä milloinkin. Työnteko on ylipäänsä varsin erilaista kuin ennen, muuntuvaa ja projektiluontoista. Tehdään enemmän sitä, mikä on hauskaa ja palkitsevaa. Sisällöntuottaminen ja merkitykset ovat tärkeitä, fyysiset työsuoritteet hoitaa yleensä robotti. Työnteko on hyvin kansainvälistä, kuten koko ympäröivä yhteiskuntakin. Yhteiskunta ei kuitenkaan ole yhdenmukainen, päinvastoin.

Aika usein sataa. Keskustan musiikkitapahtuma on päätetty siirtää sisätiloihin, ja monet ulkotilat ovatkin muunneltavia sään perusteella. Iltalenkki on mukava juosta rantavallilla, jos ei ole myrsky. Kaupunki on kauttaaltaan vehreä – suuret biomassat katoilla ja seinissä sekä kehittyneet hulevesiratkaisut pidättävät suuria sademääriä ja estävät tulvia. Ihmisiä on paljon. Ruuhkat eivät kuitenkaan ole järin pahoja, eihän monikaan enää edes omista omaa autoa.

Tältäkö arki näyttää vuonna 2050? Ehkä. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, koska tulevaisuudesta ei voi sanoa mitään varmaa. Ei, mutta toiset arvaukset ovat parempia ja perustellumpia kuin toiset. Tulevaisuuden tutkimuksen metodiikka on ylipäänsä hankala tapaus. Onko se nyt muka jotain tiedettä? On, ja varsin kehittynyttä ja tarpeellista sellaista. Ennakoinnin tarve lisääntyy jatkuvasti nopeasti muuntuvassa maailmassa. Samalla tavanomaisen ennakoinnin mahdollisuudet heikkenevät, kun mikään ei enää olekaan yksinkertaista ja johdonmukaista. Tulevaisuuden toimintaympäristön tarkastelu ja kriittisten päätösten vaikutusten analyysi vaativatkin systemaattisen metodin. Päätöksenteon on oltava proaktiivista.

MDI toteutti HSL:lle MAL-suunnittelua tukevan skenaarioanalyysin, joka laadittiin erikseen 2030 ja 2050 aikajänteille. 2030 kehyksessä arvioitiin seudun liikenteeseen, asumiseen ja maankäyttöön todennäköisimmin vaikuttavia muuttujia, kun taas 2050 kehyksessä ajateltiin luovasti erilaisia mahdollisia kehityskulkuja. Tutkimuksessa hyödynnettiin MDI:n omaa skenaariometodia, jonka pohjana ovat kiinteät ”skenaarioytimet” sekä monipuolinen vaihtoehtojen tarkastelu.

Ensimmäisessä vaiheessa muodostettu tulevaisuudenkuva vuodelle 2030 kiteytyi neljään pääteesiin, mitä Helsingin seudun suunnittelussa on huomioitava:

1. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun kaupunkirakenne tiivistyy ja siirtyy entistä enemmän raiteille, ja uudet urbaanimmat asuinalueet syntyvät raideliikenteen asemanseuduille ja liikenteellisiin solmukohtiin.

2. Uusien raideyhteyksien ja muiden liikennemuotojen innovoinnin ohella kehitetään myös uudenlaisia rahoitustapoja. Muuttuva rahoitusympäristö onkin merkittävimpiä suunnittelun tulevaisuuden kysymyksiä.

3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat realisoitua toden teolla jo 2030 mennessä, ja tähän kehitykseen on puututtava ja varauduttava kattavasti.

4. Digitaalisuus on vuonna 2030 jo hyvin arkinen osa yhteiskuntaa.

2050 skenaariotarkastelussa laadittiin neljä vaihtoehtoista skenaariota. Ensimmäinen, nimeltään Jatkumo, keskittyi Helsingin seudun nykyisten kehitystrendien tarkasteluun. Toinen, Tesla, perehtyi teknologian ja privatisaation tematiikkoihin ja kolmas, Toukola, yhteiskunnan sosiaalisiin muutoksiin. Viimeinen, nimeltänsä Blade Runner, puolestaan kuvasi seudun kehitykseen vaikuttavia uhkakuvia.

Analyysi siis selventää, miten suunnittelun toimintaympäristö muuttuu lähitulevaisuudessa, ja minkälaisiin tapahtumiin ja muuttujiin, uhkiin ja mahdollisuuksiin olisi syytä varautua pitemmällä aikajänteellä. MAL-skenaariotarkastelussa eri muuttujateemojen eristäminen eri skenaarioihin ei paljasta, minkälaiset tulevaisuusvaihtoehdot Helsingin seutua odottavat. Se ei ole tarkoituskaan. Teemoittainen esitystapa selkeyttää tiedon jäsentämistä ja tarjoamista sekä analyysiä. Neljän skenaarion teemoja pitää tarkastella rinnakkaisina ja keskinäisriippuvaisina kehityslohkoina.

En minä voi varmasti sanoa, että tulevaisuuden kaupunki on yllä kuvatun kaltainen. Minulla on kuitenkin hyvin painavat syyt väittää mainittujen teemojen olevan keskeisiä kaupungin kehittämisen kannalta. Robotiikka ja automaatio, tekoäly, väestönkasvu, ilmasto-olosuhteiden heikkeneminen, meren pinnan nousu ja sosiaalinen eriytyminen ja monet muut tärkeät, mutta hienovaraisemmat trendit tulee suunnittelussa ottaa huomioon ennemmin eikä myöhemmin. Kehityksessä ja kilpailussa se voittaa, joka on osannut varautua oikeisiin asioihin – ja oikealla tavalla.

Ilppo Soininvaara