Blogi: Ajaton hyvä

Kajaanin uusien ja paluuasukkaiden houkuttelun juuri julkaistu iskulause on ”Kajaani – Aika hyvä”. Samanniminen oli kyseisen kaupungin lukion musiikkilinjan musikaali vuonna 2004. Tuolloin sähköurkuja takoessani en vielä osannut viljellä kainuulaista, matalan taajuuden itseironista huumoria, pikemmin ajattelin Kajaanin olevan melko hyvä paikka asua ja opiskella. Vai viitataanko aika-sanalla oikeaan ajoitukseen, kutsuun tulla Kajaaniin?

Olen pohtinut ajan ja sen kulkemisen merkitystä hallinnon muutoksissa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä työpöydällä lepää mittasuhteiltaan laaja muutos: sote- ja maakuntauudistus. Käsillä oleva muutos on kuitenkin vain yksi uudistus muiden joukossa. Meille se on iso, mutta historian kulussa tänään tehtävät valinnat kerrostuvat ja menettävät akuutin merkityksensä.

Mikä on siis ajankulun merkitys kehittämisessä? Aika parantaa haavat, ajan myötä asioihin tottuu. Aika näyttää, eli kuljettaa yksilön ja päätöksentekijän katsomaan tilannetta kauemmas. Aika on siis aluekehittäjän itsearviointiväline: se kertoo lopulta, miten onnistuit.

Palataan Kajaaniin, aika hyvä, ystävä hyvä. Viime aikoina Kainuusta on kuulunut virkeitä kuukkelin huutoja: otanmäkeläinen raitiovaunutehdas Transtech sai joulukuussa 20 uuden ratikan tilauksen. Voiko tuleva aika olla suomalaisille kaupungeille, maaseudulle ja maakunnille hyvä?

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?