Alueprofiilit herätteinä kehittämiselle

Julkaisimme tänään 24.8. Alueprofiilit 2016 -tietopaketin. Tieto on tarkoitettu käyttöön. Toivottavasti se antaa alueiden eri toimijoille parempaa tietoa omasta alueesta ja muiden alueiden kehityksestä ja kehittämisestä.

Vertailevan tiedon vivuttava voima on suuri. Tiedon pohjalta löydetään vertailukohtia ja rakennetaan yhteyksiä, toiminnallisia ja strategisia verkostoja. Tiedon kautta saadaan ymmärryksen lisäksi toivottavasti potkua oman alueen kehittämiseen. Kansallisille toimijoille se toivottavasti antaa ymmärrystä kuinka erilaisia Suomen alueet ovat, ja miten suuria kehityseroja näiden alueiden sisällä on. Tarkemmissa zoomeissa näkyy, miten kaupunkiseutujen toiminnallisuus kurottautuu naapurikuntiin ja suurimmillaan naapuriseutukuntiin.

Seutukunnille on alueprofiileissa annettu kehityksen arvosanat vuosille 2008–2016. Kannattaa huomioida, että marraskuussa julkistetun Kaupunkiverkkotutkimuksen mukaan yhdenkään seutukunnan kehityksen arvosanat eivät olleet erinomaiset, korkeintaan hyvät. Alueprofiilien arvosanojen laskemisen metodi perustuu seutujen keskinäiseen vertailuun, joten se hajottaa arvosanat koko skaalalle vähät Gaussin käyrästä välittäen.

Muistutukseksi: Hyvät arvosanat eivät saa tuudittaa toimijoita. Käppyrät kääntyvät muutamassa vuodessa laskuun, jos levy jää pyörimään paikalleen. Hyvä rakenne kannattelee toki pidempään, mutta sekin haperoituu ajan saatossa. Menestyvillä alueilla on olemassa vahvat kärjet, mutta jatkuvasti myös uusi avauksia kasvamassa – ekosysteemistä löytyy elinkeino- ja innovatiivista monimuotoisuutta. Heikot arvosanat eivät ole syy lamautua, vaan ne ovat herätyssignaali. Pienetkin alueet pärjäävät, kun saavat oman alueen aidoista vahvuuksista ja maailman tuulista oikein kiinni.

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?